Siirry pääsisältöön

Mr. Aleksi Kultalahti and the Crooked Resin Pine - Aleksi Kultalahti ja pihkainen käkkyrämänty

Copyright A. Hernesniemi

Resin has been commonly used in the treatment of small  wounds of children and adults.  Mr. Aleksi told about a pine he had  near their house in Evijärvi. Here he demonstrates the way to cut with an axe a hole in the pine bark to make the tree produce resin. It has been laid on a plaster made of cloth  to cover a wound. (Photo AH).

Mr Aleksi presents his crooked pine to the investigator in a wood near the Kultalahti main house in Evijärvi on 7th of August, 1982.

AH : Could you tell me about that pine ?   Mr Aleksi : The old Finnish proverb says that if sauna, spirits  and tar don't help, so the disease will lead to death ; but when threre's  lack of tar ...  one cannot use a common tar but it must be home burnt tar  that has come really directly from wood
And in the lack of it I've begun to use resin from which tar is  made ... Using this resin is relatively common here ...  About thirty years ago I chose a pine from that marsh onto which I began to cut all kind of such scratches from which I got resin and one puts directly into the wound that resin then 
And so - so in this way I have always such a habit that ... that if  any ... if I begin to take care of it... a wound, so it's  a couple of weeks ... but when I'll put pure resin on it and that resin keeps the wound  pure so it will be cured in about two three days
 And therefore I call that crooked pine a health tree ... It must not be any rapid grown one but it must be a slowly grown tree ... then  there comes that resin and tar all the most ...   So that's is not any  witchcraft but it is treatment of a wound 

Pihka on ollut yleinen sekä lasten että aikuisten haavojen hoidossa kansanlääkinnässä. Aleksi kertoi että hänellä oli  erityinen mänty talon lähellä Evijärvellä, jota hän käytti haavan paranemisen tehostamisessa.  Kuvassa hän näyttää, kuinka männyn kuoreen tehdään kirveellä kohta, johon pihkaa kertyy. Sitä on käytetty erityisen kankaisen "pihkaploosterin" valmistamiseen, joka sitten on laitettu vammautuneen saaman haavan päälle. (Valokuva AH).

Aleksi, tuolloin 80-vuotias,  kertoo minulle elokuussa 1982 "käkkärämännystä" talonsa lähellä.
Hän kertoo ensin sananlaskusta : Jos  sauna, viina ja terva ei auta on tauti kuolemaksi. Mutta mikä tahansa terva ei kelpaa. On oltava kotona poltettua tervaa - suoraan puusta saatua. 

... noin kolmekymmentä vuotta sitten minä tuosta rämeeltä otin männyn, johonka aloin veistelemään tuota kaikenlaisia tuollaisia piirtoja, niistä sain pihkaa ja haavaan pantiin suoraan tuota pihkaa sitten 
...näin ollen minulla on aina sellainen tapa että niin jos minä alan ... hoitamaan haavaa niin se märkii pari viikkoa mutta kun mä paan puhdasta pihkaa ja se pihka pitää sen haavan puhtaana niin se paranee noin kahdessa kolmessa päivässä
Ja sentähden minä tuolle käkkärämännyllen oon antanut nimeks terveyspuu, se ei saa olla mikään hyötykasvunen mutta se pitää olla kitukasvuinen puu, silloin sitä tulee tuota pihkaa ja tervaa kaikkein enimmän    ... että se ei ole mitään noituutta se on haavan hoitoa 



Katso myös artikkelini Aleksi Kultalahti vanhemmasta Hiidenkivi -lehdessä 3/2012.

You can read my article about Mr Aleksi  Kultalahti sr in the Finnish magazine Hiidenkivi  3/2012 too.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Medial prehension", a new pen method - Mediaali-ote, uusi kynämetodi

Look at this video too :  http://ethnosciences.blogspot.fi/2016/01/medial-prehension-to-hold-pen-or-pencil.html * * * Antti Hernesniemi, Dr Med Sci   "Medial prehension",   a new method   of holding a pen during writing and drawing (*) Young pupils have, for innumerable generations, learned the conventional prehension of   holding a pen in writing and drawing. This grasp is referred to here as "radial prehension"   (R-prehension; presented as seen radially in a drawing, Fig. 1-1). In R-prehension, the writer/drawer holds the shaft of   the pen, supporting it on the area between the first and   second fingers   -   the first interosseus muscle area - and the head of the pen between the   palmar surfaces of the first finger (thumb), the second (index) finger and the radial side of   the third finger. In this article, a new method known as "medial prehension" (M-prehension)   is presented (seen radially in a drawing, Fig. 1-2, and seen anteri

Rehtori FK Oiva Hernesniemen (1922-2014) kaksi uusinta kirjaa : "Oivallisia" ja "Elämäni varrelta"

Rehtori Oiva Hernesniemen (1922-2014)   eloisia kolumneja ja pakinoita - Ruovesi-lehdessä ilmestyneitä - ja puheita; kaikki usean vuosikymmenen ajalta, on ilmestynyt kirjana  (k ovakantinen,  354 s; 30 e + postimaksu)   Oivallisia  Kirjoituksia, jotka lähentävät lukijaa suomalaiseen elämään. Lukeva tottuu kirjan kertojan - keski-pohjalainen mies josta on tullut myös hämäläinen -  ääneen kuin radioajan tuttuun selostajaan.  Isä-Oivan merkittävä muistelmakirja, "Elämäni varrelta" (2013), on myytävänä mm. blogin kirjoittajalta. Oiva Matias Hernesniemi syntyi  Kannuksessa   vuonna1922. Hän opiskeli  Helsingin yliopistossa valmistuen fil.kandidaatiksi pääaineinaan suomenkieli ja kirjallisuus sekä toisena pääaineena historia.  Hän asui vaimonsa Senjan (os. Saarikoski) kanssa rakentamassaan talossa Ruovedellä vuodesta 1956 ja  toimi eläkkeelle menoon asti vuosikymmeniä opettajana ja rehtorina Ruoveden yhteiskoulussa.  Hänen näytelmänsä 1860-luvun nälkävuos

Jäsenkorjaaja Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright AH Oskari Polvikoski Kannuksen Polvikosken kylästä oli taitava ja tunnettu itseoppinut jäsenkorjaaja viime vuosisadalla. Hänen poikansa Elo Polvikoski jatkoi hänen työtään samassa kylässä aina 1990-luvulle.  Mr. Oskari Polvikoski who lived in Kannus, Polvikoski Village, was a skilled and famous indigenous 20 th century bonesetter. His son Elo Polvikoski continued his working in the same place until the 1990's.