Folks in Ethno-Medicine and Music et Musicology - Lääketiedettä, kansanlääkintää, musiikkia

 

 

  Ohessa kirjoitukseni Suomen Kuvalehteen, n:oon 39/2020.  Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät. Kyllä ne saavatkin edetä, mutta niiden rinnalle pitäisi tuoda yhä enemmän tuota ihmisen sairaus- ja muuhun kokemukseen pohjaavaa humanistista lääketiedettä ja humanistista psykiatriaa. Niillä olisi paljon annettavaa, mutta niihin ei keskitytä eikä siten niiden tutkimus etene siten kuin lääketieteen biologisten alojen fyyysis-kemiallinen tutkimus.  Lääketieteellisiin tiedekuntiin valittavat opiskelijat ovat edelleen voittopuolisesti luonnontieteisiin suuntautuneita - siksi kun karsintakokeissa sellaisten aineiden osaamista korostetaan. Oman lääkärintyön kokemukseni ja omien ja läheisten sairauskokemuksieni pohjalta olen sitä mieltä, että sairastuneen ihmisen kokemuksen tunteminen, siihen samaistuminen ja vertaisuuden kautta sen ymmärtäminen edistävät lääkärin työn myönteistä vaikuttavuutta potilaaseen ja siten hänen, sairastuneen ihmisen, tervehtymistä.   Kannattaa perehtyä alla ole

Kuva 1. Jäsenkorjauksen lääketieteellistä tutkimusta Keski-Pohjanmaalla : Jäsenkorjaaja Olavi Mäkelä (vas.) ja kansanlääkinnän tutkija Antti Hernesniemi keskustelemassa Olavin hoitomenetelmistä hänen kotonaan Ullavassa v. 1989. Video: Antti Hernesniemi.  // Photo 1. Medical research of bonesetting in Finland. DrMedSci, MA Antti Hernesniemi discusses with his collaborator, the prominent bonesetter in East-Bothnia, Finland, Mr. Olavi Mäkelä  (left) about the manoeuvres of Olavi in Ullava in 1989. Video and copyright : Dr. Antti Hernesniemi. Kuva 2. Samasta videosta. Olavi esittelee kuinka hän tutkii ja hoitaa potilaan käsivarren, olkanivelen, hartian, yläselän ja niskan ongelmaa. Koepotilaana poikani Joonas.  /  Photo 2. From the same video. Mr Olavi presents his examination and treatment methods on a patient's arm, shoulder, upper back and neck. My son Joonas is a test person. - Copyright A. Hernesniemi. 2020.     Jäsenkorjaaja Olavi Mäkelä hoitamassa potilasta v. 1987 Viisloppi-hoi

  https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/savellyksia1/suojamaskien-lapikuultavuus-olisi-eduksi-mm-sairaanhoidossa/

https://youtu.be/NOHV_O0uXsQ

S uomeksi / Finnish Luin Mark Twainin (Samuel Clemens) kirjan "Adventures of Huckleberry Finn". Halusin lukea alkuperäisen, kirjailijan jokaisen sanan luoman ja hänen käsistään lähteneen teoksen - en käännöstä. Olen toisaalta iloinen että aloin lukea kirjaa. Toisaalta olen pettynyt. Iloinen olen ensinnä siksi, että kirjan piirroskuvitus on erittäin ilmeikäs ja tekstikerrontaa railakkaasti rikastava. Se minut panikin aloittamaan lukemisen.  Kuvituksen piirtäjä on Edward Windsor Kemble. Hänen tekemänsä kuvitus on vuodelta 1884, joka on myös romaanin ilmestymisvuosi. Toinen iloni syy on Mark Twainin kerronnan vetävyys ja hauskuus. Mutta: vetävyys ulottuu (vain) siihen asti kun ollaan viimeisen tapahtuman kiintopisteen, Tom Sawyerin sukulaiskartanon, piirissä. Ollaan noin sivulla 300. Sinne TS ilmestyy Huckin seuraksi. Valitettavasti. Miksi sanon niin ? Siksi, että kirjan hurjaksi yltyvä toiminnallinen jännite katkeaa. Kun Tom Sawyer ilmestyy paikalle, hänen nenäkäs ja Huckia

Se että noi ajaa noilla rallivehkeillä ja formuloilla, se on viimistä touhua. Ei oo paljo järkee päässä.  Maailma hukkuu pian kaasuihin jotka estää elämän.  Lehdet kirjottaa isoin otsikoin noista tyypeistä.  Ajojen järjestäjät, ajajat ja toimittajat, ne on kaikki yhtä sokeita.  Ns. moottoriurheilun raportoinnin voisi jättää pois kokonaan.  Formula 1 varsinkaan e i o l e  urheilua.  Maailman ekologinen tilanne on niin vakava, että Yleisradion  - joka on kansalaisten ylläpitämä - pitäis se ymmärtää.  Formula-kilpailujen melusaaste ja hiilijalanjälki (lue: hiilikaasujalanjälki) on sietämättömän iso.

Jani Kaaron kolumni luonnon ja ihmisen suhteesta

https://www.nytimes.com/2020/05/04/nyregion/coronavirus-ny-hospital-workers.html?action=click&module=Top%20Stories&pgtype=Homepage

Psykologian emeritusprofessori, kirkkomuusikko Alf Gabrielsson esittelee tutkimuksiaan. Hän on haastatellut satoja ihmisiä heidän musiikkikokemuksistaan. "Alf Gabrielsson är en utbildad kyrkomusiker som blev psykolog, och han har forskat på människors starkaste musikupplevelser. Han har velat ta reda på vad musiken gör med oss, och vilken roll den spelar i våra liv. Han har samlat ett halvt tusental intervjuer i boken  "Starka musikupplevelser" , som sträcker sig över cirka 100 år: Från 1908 till 2004. Det han har varit ute efter är något som går utöver musik som underhållning – att undersöka musik som bekräftar vilka vi är, musik som har kraften att förändra oss – till och med rädda oss. Med  Alf Gabrielsson , professor emeritus i psykologi Uppsala Universitet, och  Peter Normark , reporter." (Från Sveriges radios sidor, 3.5.2020). Jag råkade lyssna på Finlands Yle Vega på programmet "Musik med kraft att ändra allt&quo

Me, maailma, menemme kovasti, moottorit kuumana, usein laput silmillä eteenpäin, ympäröivistä luonnon maisemista ja luonnonlaeista välittämättä ja niitä tarpeeksi tutkimatta. Vaurioita tulee. Me ruhjomme ja runnomme luontoa. Liikumme liian paljon, liian usein, liian pitkiä etäisyyksiä. Toimimme tekniikkavetoisesti.  Tulee aina uusi tilanne ja ehkä uusi ongelma. Mistä nyt keino – rokote, lääke, hoitotapa – uutta hyökkääjää vastaan. Ja bioteknologinen tutkimus vauhdittuu. Hyvä niin, sillä rintamalla. Mutta: Jatkammeko samalla tavalla koronan jälkeen, odottaen uutta hyökkääjää ? Entä jos toimisimme siten että hyökkääjiä, luonnon lakien mukaan toimivia eliöyksiköitä tai vaikutuksia tulisi yhä vähemmän kimppuumme ? Ehkä saisimme paremmat tulokset, nytkin, koronaviruksen tultua yhteisöihimme, jos kiinnittäisimme huomiota ennaltaehkäisyyn. Meidän olisi tärkeää kiinnittää huomiota ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tutkimisen ja opetuksen lisäämiseen. Meidän on kunnioitettav

Magia, myytit ja molekyylit. Lääketiedettä Hippokrateesta tulevaisuuteen Mikko Niemi Vsk. 113 • Nr: 14 / 1997 • s. 1329 Osasto: Katsaus Käsitykset terveydestä ja sairauksista perustuivat kauan ihmisten uskoon noitiin, jumaliin tai muihin oikullisiin metafyysisiin voimiin. Vaikka tehtiin oikeita ja systemaattisia havaintoja, ne hukkuivat uskonnollis-maagiseen maailmankäsitykseen. Vasta antiikin kulttuuri ja sen ajan näkyvin lääkäri Hippokrates torjuivat jumalat ja demonit sairauksien syinä. Helleenisen kulttuurin kulta-ajoista löytyvät sen vuoksi nykyaikaisen lääketieteen alkujuuret. Silti sekä lääkärit että suuri yleisö uskoivat 1800-luvun puoliväliin asti sairauksien perimmäiseksi syyksi ihmisen pahuuden, joka aiheutti milloin liman, sapen tai muun nesteen pakkautumisen, milloin pahan hengen asettumisen johonkin ruumiinosaan (kuva 1). Hippokrateen luoma humoraalipatologia (veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima) oli jäänyt elämään halki vuosituhansien (Fåhraeus 1943). Se

Lääkäri kasvihuoneessa Jouko Tuomisto Vsk. 114 • Nr: 23 / 1998 • s. 2437 Osasto: Katsaus Ilmaston muutos on ympäristöä koskettava globaalinen muutos, jonka terveysvaikutuksista voidaan vasta esittää skenaarioita. Pahimmat mahdolliset vaikutukset terveyteen koko maailman tasolla ovat suuria. Merkittävimmät ovat epäsuoria, kuten ruoan tuotannon häiriöistä aiheutuva nälkä ja siitä seuraava pakolaisuus terveysvaikutuksineen, vektoritautien leviäminen uusille alueille ja sään epävakaudesta aiheutuvat onnettomuudet. Merkittävää on, että samat toimet, joilla voidaan estää ilmaston muutoksia, todennäköisesti parantavat välittömästi yhdyskuntien terveellisyyttä vähentämällä pieniä hiukkasia, typen oksideja ja otsonia. Maa vastaanottaa auringon säteilyä keskimäärin 342 W/m2. Koska energia ei häviä minnekään, maapallo lämpiää sellaiseen tasapainotilaan, että siitä heijastuu valona ja säteilee infrapunasäteilynä yhteensä avaruuteen sama määrä, 342 W/m2. Kovin lämpimäksi maapallo ei ilma