Siirry pääsisältöön

Farmer Mr. Aleksi Kultalahti Senior, Evijärvi, Finland; Specialist in Local Knowledge - Maanviljelijä Aleksi Kultalahti vanhempi, Evijärvi, paikallisperinteen tuntija



Copyright A. Hernesniemi

I met farmer Mr. Aleksi Kultalahti Senior in Evijärvi altogether 16 times in 1981-1983. He is the most important person in my studies during the first years of the approach. He could tell detailed and colorful stories about the people and their habits in Evijärvi and elsewhere in Lake District (Järviseutu) in South-Ostrobothnia of old times and today (Photo AH).  

Tapasin maanviljelijä Aleksi Kultalahti vanhemman Evijärvellä hänen kotonaan ja  kylän ympäristössä kaikkiaan 16 kertaa vuosina 1981-1983. Hän on merkittävin kansanlääkintä- ja muun perinteen tutkimusteni työkumppani ensimmäisten tutkimusvuosien ajalta. Hän kertoi vuolaasti ja värikkäästi entisistä ja nykyisistä,  tavallisista ja erikoisista tavoista ja ihmisistä Evijärvellä ja muualla Järviseudulla (Valokuva AH).  


Aleksi, tuolloin 80-vuotias,  kertoo minulle elokuussa 1982 "käkkärämännystä" talonsa lähellä: "... noin kolmekymmentä vuotta (sitten) minä tuosta rfämeeltä otin männyn, johonka aloin veistelemään tuota kaikenlaisia tuollaisia piirtoja, niistä sain pihkaa ja haavaan pantiin suoraan tuota pihkaa sitten... ...näin ollen minulla on aina sellainen tapa että niin, jos minä alan ... hoitamaan haavaa niin se märkii pari viikkoa mutta kun mä paan puhdasta pihkaa ja se pihka pitää sen haavan puhtaana niin se paranee noin kahdessa kolmessa päivässä..."

"Ja sentähden minä tuolle käkkärämännyllen oon antanut nimeks terveyspuu, se ei saa olla mikään hyötykasvunen mutta se pitää olla kitukasvuinen puu, silloin sitä tulee tuota pihkaa ja tervaa kaikkein enimmän."

Mistä sä oot sen oppinu?


" No, minä en muista. Kuulin sen tuota poikasena eikö tuolta Aspholmin mummulta Niinalta, joka käytti niin kaikkeen sitä pihkaa esimerkiksi kun oli hampaat  ... hampaita särki ja niihin tuli reikiä ja koloja, niin se tuollaista purupihkaa joka oli siis hyytynyttä tai semmosta vähän niinkuin puolikovaa, niin anto sitä, ... piti purra tuota pihkaa sitten tietystikin niihin koloihin ... sitten tuo hammassärky lakkas." (Antti Hernesniemi haastattelee Aleksi Kultalahtea. Evijärvi 1982. A Hernesniemen SKS aineisto).


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Medial prehension", a new pen method - Mediaali-ote, uusi kynämetodi

Look at this video too :  http://ethnosciences.blogspot.fi/2016/01/medial-prehension-to-hold-pen-or-pencil.html * * * Antti Hernesniemi, Dr Med Sci   "Medial prehension",   a new method   of holding a pen during writing and drawing (*) Young pupils have, for innumerable generations, learned the conventional prehension of   holding a pen in writing and drawing. This grasp is referred to here as "radial prehension"   (R-prehension; presented as seen radially in a drawing, Fig. 1-1). In R-prehension, the writer/drawer holds the shaft of   the pen, supporting it on the area between the first and   second fingers   -   the first interosseus muscle area - and the head of the pen between the   palmar surfaces of the first finger (thumb), the second (index) finger and the radial side of   the third finger. In this article, a new method known as "medial prehension" (M-prehension)   is presented (seen radially in a drawing, Fig. 1-2, and seen anteri

Rehtori FK Oiva Hernesniemen (1922-2014) kaksi uusinta kirjaa : "Oivallisia" ja "Elämäni varrelta"

Rehtori Oiva Hernesniemen (1922-2014)   eloisia kolumneja ja pakinoita - Ruovesi-lehdessä ilmestyneitä - ja puheita; kaikki usean vuosikymmenen ajalta, on ilmestynyt kirjana  (k ovakantinen,  354 s; 30 e + postimaksu)   Oivallisia  Kirjoituksia, jotka lähentävät lukijaa suomalaiseen elämään. Lukeva tottuu kirjan kertojan - keski-pohjalainen mies josta on tullut myös hämäläinen -  ääneen kuin radioajan tuttuun selostajaan.  Isä-Oivan merkittävä muistelmakirja, "Elämäni varrelta" (2013), on myytävänä mm. blogin kirjoittajalta. Oiva Matias Hernesniemi syntyi  Kannuksessa   vuonna1922. Hän opiskeli  Helsingin yliopistossa valmistuen fil.kandidaatiksi pääaineinaan suomenkieli ja kirjallisuus sekä toisena pääaineena historia.  Hän asui vaimonsa Senjan (os. Saarikoski) kanssa rakentamassaan talossa Ruovedellä vuodesta 1956 ja  toimi eläkkeelle menoon asti vuosikymmeniä opettajana ja rehtorina Ruoveden yhteiskoulussa.  Hänen näytelmänsä 1860-luvun nälkävuos

Jäsenkorjaaja Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright AH Oskari Polvikoski Kannuksen Polvikosken kylästä oli taitava ja tunnettu itseoppinut jäsenkorjaaja viime vuosisadalla. Hänen poikansa Elo Polvikoski jatkoi hänen työtään samassa kylässä aina 1990-luvulle.  Mr. Oskari Polvikoski who lived in Kannus, Polvikoski Village, was a skilled and famous indigenous 20 th century bonesetter. His son Elo Polvikoski continued his working in the same place until the 1990's.