Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2020.

Jättömaat, "Waste Lands", nuo talvivaarat ja virukset

Me, maailma, menemme kovasti, moottorit kuumana, usein laput silmillä eteenpäin, ympäröivistä luonnon maisemista ja luonnonlaeista välittämättä ja niitä tarpeeksi tutkimatta. Vaurioita tulee. Me ruhjomme ja runnomme luontoa. Liikumme liian paljon, liian usein, liian pitkiä etäisyyksiä. Toimimme tekniikkavetoisesti.  Tulee aina uusi tilanne ja ehkä uusi ongelma. Mistä nyt keino – rokote, lääke, hoitotapa – uutta hyökkääjää vastaan. Ja bioteknologinen tutkimus vauhdittuu. Hyvä niin, sillä rintamalla. Mutta: Jatkammeko samalla tavalla koronan jälkeen, odottaen uutta hyökkääjää ? Entä jos toimisimme siten että hyökkääjiä, luonnon lakien mukaan toimivia eliöyksiköitä tai vaikutuksia tulisi yhä vähemmän kimppuumme ? Ehkä saisimme paremmat tulokset, nytkin, koronaviruksen tultua yhteisöihimme, jos kiinnittäisimme huomiota ennaltaehkäisyyn. Meidän olisi tärkeää kiinnittää huomiota ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tutkimisen ja opetuksen lisäämiseen. Meidän on kunnioitettav

Mikko Niemi: Lääketiedettä Hippokrateesta tulevaisuuteen (Duodecim 1997)

Magia, myytit ja molekyylit. Lääketiedettä Hippokrateesta tulevaisuuteen Mikko Niemi Vsk. 113 • Nr: 14 / 1997 • s. 1329 Osasto: Katsaus Käsitykset terveydestä ja sairauksista perustuivat kauan ihmisten uskoon noitiin, jumaliin tai muihin oikullisiin metafyysisiin voimiin. Vaikka tehtiin oikeita ja systemaattisia havaintoja, ne hukkuivat uskonnollis-maagiseen maailmankäsitykseen. Vasta antiikin kulttuuri ja sen ajan näkyvin lääkäri Hippokrates torjuivat jumalat ja demonit sairauksien syinä. Helleenisen kulttuurin kulta-ajoista löytyvät sen vuoksi nykyaikaisen lääketieteen alkujuuret. Silti sekä lääkärit että suuri yleisö uskoivat 1800-luvun puoliväliin asti sairauksien perimmäiseksi syyksi ihmisen pahuuden, joka aiheutti milloin liman, sapen tai muun nesteen pakkautumisen, milloin pahan hengen asettumisen johonkin ruumiinosaan (kuva 1). Hippokrateen luoma humoraalipatologia (veri, keltainen sappi, musta sappi ja lima) oli jäänyt elämään halki vuosituhansien (Fåhraeus 1943). Se

Virukset ja muut : Ihmisen toiminnan vaikutukset ympäristöön (Duodecim 1998)

Lääkäri kasvihuoneessa Jouko Tuomisto Vsk. 114 • Nr: 23 / 1998 • s. 2437 Osasto: Katsaus Ilmaston muutos on ympäristöä koskettava globaalinen muutos, jonka terveysvaikutuksista voidaan vasta esittää skenaarioita. Pahimmat mahdolliset vaikutukset terveyteen koko maailman tasolla ovat suuria. Merkittävimmät ovat epäsuoria, kuten ruoan tuotannon häiriöistä aiheutuva nälkä ja siitä seuraava pakolaisuus terveysvaikutuksineen, vektoritautien leviäminen uusille alueille ja sään epävakaudesta aiheutuvat onnettomuudet. Merkittävää on, että samat toimet, joilla voidaan estää ilmaston muutoksia, todennäköisesti parantavat välittömästi yhdyskuntien terveellisyyttä vähentämällä pieniä hiukkasia, typen oksideja ja otsonia. Maa vastaanottaa auringon säteilyä keskimäärin 342 W/m2. Koska energia ei häviä minnekään, maapallo lämpiää sellaiseen tasapainotilaan, että siitä heijastuu valona ja säteilee infrapunasäteilynä yhteensä avaruuteen sama määrä, 342 W/m2. Kovin lämpimäksi maapallo ei ilma