keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Jumpe ja Roku / Jumpe and Roku

Roku
Jumpe














  
Roku :  Jumpe !  Mikä vikana ? Olet surkean näköinen ! Sinun kannattaisi mennä ...                                          hierojalle tai kupparille !
/  Jumpe ! What's wrong ? You look miserable ... You should go ... to a masseur or a cupper !
Jumpe : Mitä kuppaus on ?    
/  What's cupping for something ? 
Roku : Sitä että tehdään pieniä haavoja ihoon ja sitten imetään niistä kohdista verta
/   It means that a cupper makes little wounds in the skin and then sucks blood through those places
Jumpe : Verta ! Imetään ! Tekeekö se kipeää ?    
/   Blood ! Sucks ! Does it hurt ?
Roku : Eipä juuri Siitä tulee rento olo Voit paremmin !
/  No not much You'll become relaxed You'll feel better !




Drawings Text Copyright A. Hernesniemi

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Hieroja ja kuppari Väinö Kinnunen - Masseur and Cupper Mr. Väinö Kinnunen, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright A. Hernesniemi




These drawings present Mr. Väinö Kinnunen during our visit  - me and my photographer  Engineer Mr. Anders Nordström from Nykarleby  - to meet Mr. Väinö and his wife  Mrs. Vieno Kinnunen (born Saarikoski)  in Kannus, Polvikoski Village, in summer 1981. Their house is built near the Lestijoki River. In that house and in their sauna we tape recorded and filmed his massage and cupping on S-8-film. 

Nämä piirrokset esittävät Väinö Kinnusta kesällä 1981, kun kävimme - minä ja kuvaajani insinööri Anders Nordström Uudestakaarlepyystä - tapaamassa häntä ja hänen vaimoaan Vienoa (o.s. Saarikoski)  Kannuksessa Polvikosken kylässä. Heidän talonsa on Lestijoen varressa. Siellä ja talon saunassa äänitimme ja kuvasimme S-8-filmille Väinön hierontaa ja kuppausta. 

Kuppari ja hieroja Väinö Kinnunen - Mr Väinö Kinnunen, a Cupper and Masseur


Drawing and Copyright A. Hernesniemi

torstai 22. maaliskuuta 2012

Bonesetter Mrs. Ina Känsälä Performing a Movement on a Patient's Shoulder / Jäsenkorjaaja Ina Känsälä suorittamassa hoitoliikettä potilaan olkanivelen seudussa




Bonesetter Ina Känsälä's (born Nygren)  hands presented at a phase of a  manoeuvre on a sick man's right shoulder. She performs an arm rotating movement to relieve his pain. Drawing and Copyright A. Hernesniemi (See medical thesis of developing a pictorial method to describe working of a bonesetter :  Hernesniemi A. Presentation of bonesetter-patient collaboration through positiographical cinemanalysis. Oulu 1999).


Jäsenkorjaaja Ina Känsälän (o.s. Nygren) kädet piirrettyina toimenpiteessä  hoidettavan miehen oikean olkanivelen seudussa. Jäsenkorjaaja suorittaa käsivartta pyörittävän liikkeen lievittääksen miehen kipuja. Piirros ja Copyright A. Hernesniemi (Kts. väitöskirja jäsenkorjaajan hoidon kuvallisesta esittämisestä : Hernesniemi A. Presentation of bonesetter-patient collaboration through positiographical cinemanalysis. Oulu 1999).



keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Blacksmith's Poems - Sepän runot - Smedens dikter / Karl-Johan Nyström, Pensala



Karl-Johan Nyström. Drawing and Copyright A. Hernesniemi


Mörkret vek undan
en ny dag var nära
själv hade jag 
inga sorger att bära ...

Blacksmith Karl-Johan Nyström lived in Pensala with his family in a farming house, near which he had a little forgery. I was privileged to listen and to record on tape recorder and  S-8-camera a few of his colorful and country people addressing recitations.  Poem "Mörkret ved undan" - "Darkness disappeared" - is one of them. It tells about a man's days during his wife's sickness. It begins like this (my translation) :

Darkness gave place
a new day was near
feeling okay
no sorrows to bear ... 

Seppä Karl-Johan Nyström asui Pensalassa maatalossa, jonka lähellä hänellä oli oma pieni paja. Olin etuoikeutettu kuuntelemaan, kun hän lausui v. 1982  nauhalle ja filmille joitakin eloisista ja maaseudun ja  ihmiset  tavoittavista runoistaan. "Mörkret vek undan", "Pimeys väistyi", on yksi niista. Se kertoo miehen kokemuksista niinä päivinä kun  hänen vaimonsa sairastuu. Näin se alkaa (tutkijan kääntämänä)   : 

Pimeys väistyi
päivä uus lähellä
itsellä ei huolia
yhtään päällä ...

Katso myös / Se också / Please go to /


tiistai 20. maaliskuuta 2012

Masseur and Cupper Mr. Väinö Kinnunen, Kannus, Niva - Hieroja ja kuppari Väinö Kinnunen, Kannus, Niva

Copyright A. Hernesniemi
In this photo masseur and cupper Mr. Väinö Kinnunen is giving massage to the ethno- and photographer at Väinö's  home in Kannus, near the Polvikoski village. Väinö's hands are determined and tight. (Photo AH).  

AH : Why does massage help one ? Mr Väinö : It of course makes muscles more loose, makes cartilage places disappear, it makes the circulation better. You should be that clever that you would let yourself be massaged when you're healthy ... before you're ruined...  ... being twenty you should take massage every year. It would be very nice to give massage to a healthy man ... since being child it would be good ... if you have growing pains. 

Tässä ottamassani kuvassa hieroja ja kuppari Väinö Kinnunen hieroo tutkijaa kotonaan Kannuksessa Polvikosken kylän lähellä. Hänen otteensa ovat määrätietoiset     ja lujat.  

AH : Minkä takia hierominen auttaa ?  Väinö : Se tietenkin löyhyttää lihaksia, rustopaikkoja hajottaa, verenkiertoahan se parantaa. Ihmisen pitäs olla niin viisas, että se hierottas jo terveenä itteänsä ennen kuin se pääsis rappiolle... kakskymmentä vuotta täyttää niin joka vuosi pitäs hierottaa. Sitähän olis hirviän hyvä hierua tervettä ihimistä lapsesta lähtien olis hyvä ... hieroa kasvukipuja. 

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Mr. Aleksi Kultalahti and the Crooked Resin Pine - Aleksi Kultalahti ja pihkainen käkkyrämänty

Copyright A. Hernesniemi

Resin has been commonly used in the treatment of small  wounds of children and adults.  Mr. Aleksi told about a pine he had  near their house in Evijärvi. Here he demonstrates the way to cut with an axe a hole in the pine bark to make the tree produce resin. It has been laid on a plaster made of cloth  to cover a wound. (Photo AH).

Mr Aleksi presents his crooked pine to the investigator in a wood near the Kultalahti main house in Evijärvi on 7th of August, 1982.

AH : Could you tell me about that pine ?   Mr Aleksi : The old Finnish proverb says that if sauna, spirits  and tar don't help, so the disease will lead to death ; but when threre's  lack of tar ...  one cannot use a common tar but it must be home burnt tar  that has come really directly from wood
And in the lack of it I've begun to use resin from which tar is  made ... Using this resin is relatively common here ...  About thirty years ago I chose a pine from that marsh onto which I began to cut all kind of such scratches from which I got resin and one puts directly into the wound that resin then 
And so - so in this way I have always such a habit that ... that if  any ... if I begin to take care of it... a wound, so it's  a couple of weeks ... but when I'll put pure resin on it and that resin keeps the wound  pure so it will be cured in about two three days
 And therefore I call that crooked pine a health tree ... It must not be any rapid grown one but it must be a slowly grown tree ... then  there comes that resin and tar all the most ...   So that's is not any  witchcraft but it is treatment of a wound 

Pihka on ollut yleinen sekä lasten että aikuisten haavojen hoidossa kansanlääkinnässä. Aleksi kertoi että hänellä oli  erityinen mänty talon lähellä Evijärvellä, jota hän käytti haavan paranemisen tehostamisessa.  Kuvassa hän näyttää, kuinka männyn kuoreen tehdään kirveellä kohta, johon pihkaa kertyy. Sitä on käytetty erityisen kankaisen "pihkaploosterin" valmistamiseen, joka sitten on laitettu vammautuneen saaman haavan päälle. (Valokuva AH).

Aleksi, tuolloin 80-vuotias,  kertoo minulle elokuussa 1982 "käkkärämännystä" talonsa lähellä.
Hän kertoo ensin sananlaskusta : Jos  sauna, viina ja terva ei auta on tauti kuolemaksi. Mutta mikä tahansa terva ei kelpaa. On oltava kotona poltettua tervaa - suoraan puusta saatua. 

... noin kolmekymmentä vuotta sitten minä tuosta rämeeltä otin männyn, johonka aloin veistelemään tuota kaikenlaisia tuollaisia piirtoja, niistä sain pihkaa ja haavaan pantiin suoraan tuota pihkaa sitten 
...näin ollen minulla on aina sellainen tapa että niin jos minä alan ... hoitamaan haavaa niin se märkii pari viikkoa mutta kun mä paan puhdasta pihkaa ja se pihka pitää sen haavan puhtaana niin se paranee noin kahdessa kolmessa päivässä
Ja sentähden minä tuolle käkkärämännyllen oon antanut nimeks terveyspuu, se ei saa olla mikään hyötykasvunen mutta se pitää olla kitukasvuinen puu, silloin sitä tulee tuota pihkaa ja tervaa kaikkein enimmän    ... että se ei ole mitään noituutta se on haavan hoitoa 



Katso myös artikkelini Aleksi Kultalahti vanhemmasta Hiidenkivi -lehdessä 3/2012.

You can read my article about Mr Aleksi  Kultalahti sr in the Finnish magazine Hiidenkivi  3/2012 too.

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Farmer Mr. Aleksi Kultalahti Senior, Evijärvi, Finland; Specialist in Local Knowledge - Maanviljelijä Aleksi Kultalahti vanhempi, Evijärvi, paikallisperinteen tuntija



Copyright A. Hernesniemi

I met farmer Mr. Aleksi Kultalahti Senior in Evijärvi altogether 16 times in 1981-1983. He is the most important person in my studies during the first years of the approach. He could tell detailed and colorful stories about the people and their habits in Evijärvi and elsewhere in Lake District (Järviseutu) in South-Ostrobothnia of old times and today (Photo AH).  

Tapasin maanviljelijä Aleksi Kultalahti vanhemman Evijärvellä hänen kotonaan ja  kylän ympäristössä kaikkiaan 16 kertaa vuosina 1981-1983. Hän on merkittävin kansanlääkintä- ja muun perinteen tutkimusteni työkumppani ensimmäisten tutkimusvuosien ajalta. Hän kertoi vuolaasti ja värikkäästi entisistä ja nykyisistä,  tavallisista ja erikoisista tavoista ja ihmisistä Evijärvellä ja muualla Järviseudulla (Valokuva AH).  


Aleksi, tuolloin 80-vuotias,  kertoo minulle elokuussa 1982 "käkkärämännystä" talonsa lähellä: "... noin kolmekymmentä vuotta (sitten) minä tuosta rfämeeltä otin männyn, johonka aloin veistelemään tuota kaikenlaisia tuollaisia piirtoja, niistä sain pihkaa ja haavaan pantiin suoraan tuota pihkaa sitten... ...näin ollen minulla on aina sellainen tapa että niin, jos minä alan ... hoitamaan haavaa niin se märkii pari viikkoa mutta kun mä paan puhdasta pihkaa ja se pihka pitää sen haavan puhtaana niin se paranee noin kahdessa kolmessa päivässä..."

"Ja sentähden minä tuolle käkkärämännyllen oon antanut nimeks terveyspuu, se ei saa olla mikään hyötykasvunen mutta se pitää olla kitukasvuinen puu, silloin sitä tulee tuota pihkaa ja tervaa kaikkein enimmän."

Mistä sä oot sen oppinu?


" No, minä en muista. Kuulin sen tuota poikasena eikö tuolta Aspholmin mummulta Niinalta, joka käytti niin kaikkeen sitä pihkaa esimerkiksi kun oli hampaat  ... hampaita särki ja niihin tuli reikiä ja koloja, niin se tuollaista purupihkaa joka oli siis hyytynyttä tai semmosta vähän niinkuin puolikovaa, niin anto sitä, ... piti purra tuota pihkaa sitten tietystikin niihin koloihin ... sitten tuo hammassärky lakkas." (Antti Hernesniemi haastattelee Aleksi Kultalahtea. Evijärvi 1982. A Hernesniemen SKS aineisto).


torstai 15. maaliskuuta 2012

Mrs. Aili Vintturi, a Traditional Midwife - Rouva Aili Vintturi, kylän perinteinen kätilö

Copyright A. Hernesniemi


Mrs. Aili Vintturi, a traditional midwife at her home in Vintturi village, Kaustinen, in 1981. I had the privilege to sit two times a couple of interesting hours with her.  I then made her quite detailed obstetric questions concerning her midwifery. She answered me with issues which one could not have found with the help of hundreds of indirect queries sent to local officials. There have been many others like her - common country side women who have been able to take care of home deliveries. (Photo : AH). 


We discussed her training; places of delivery; her hand positions during delivery; her medicines; instruments; hygiene; how did she investigate a pregnant woman; how did she take care of presentatio clunium ("feet downwards"); of twin pregnancy; taking care of the newborn and many other detailed obstetric items.  


Rouva Aili Vintturi, paikallisperinteestä oppinsa saanut kyläkätilö kotonaan Vintturin kylässä Kaustisella vuonna 1981.  Minulla oli etuoikeus istua hänen luonaan kaksi kertaa monta kiinnostavaa tuntia. Tein hänelle yksityiskohtaisia synnytysopillisia kysymyksiä hänen toiminnastaan. Hän vastasi kertomuksin, joita ei olisi saanut esille sadoillakaan terveysviranomaisille lähetetyillä epäsuorilla kyselylomakkeilla.  Hänen kaltaisiaan on ollut monia  - tavallisia maalaisnaisia, jotka ovat pystyneet hoitamaan kotisynnytyksiä. (Valokuva : AH).


Keskustelun aiheina olivat mm. hänen opinsaantinsa; synnyttämisen paikat; hänen käsiotteensa synnytyksen aikana; hänen lääkkeensä; hänen instrumenttinsa; hygienia; kuinka hän tutki raskaana olevan ennen synnytystä; miten hän hoiti perätilan; kaksosraskauden; vastasyntyneen hoitaminen ja monet muut yksilöidyt hoidolliset aiheet.     

tiistai 13. maaliskuuta 2012

Central Figures in My Ethno-medicine Studies - Kansanlääkintätutkimusteni keskeisiä hahmoja - Centrala figurer i min forskning i folkmedicin i Österbotten, Finland


Some central co-working persons in my studies during the first years 1981-1983
/ Tutkimukseni alkuvuosien eräitä keskeisiä asiantuntijoita ovat  :


Mrs., Emäntä Ina Känsälä, Nedervetil (Alaveteli) - Kaustinen (os. Nygren), jäsenkorjaaja; bonesetter


Farmer; Maanviljelijä Mr. Elo Polvikoski, Polvikoski, Kannus, jäsenkorjaaja, bonesetter


Lady of the house; Emäntä Edith Endtbacka,  Ähtävä (Esse),  paikallisten lääkekasvihoitojen tuntija; specialist in local herbal treatments

Farmer; Maanviljelijä Mr. Aleksi Kultalahti vanhempi / senior, Evijärvi, paikallisperinteen tuntija; specialist in local traditions

Road works foreman; Työnjohtaja Mr. Eero Antti Hautala,  Evijärvi - Seinäjoki,  paikallisperinteen tuntija, kansanmuusikko, Dir. Musices ; specialist in local music and other traditions

Truck driver; Nosturinkuljettaja Mr. Vilho Viljanmaa, Sykäräinen, hieroja ja käsilläparantaja; masseur and energy healer

Mrs.; Emäntä Aili Vintturi, Vintturi, Kaustinen; kyläkätilö ;  traditional midwife

Myöhemmin vv. 1984 -1990 olivat keskeisiä jäsenkorjaustutkimukseni kohdehenkilöitä taitava jäsenkorjaaja, mv Olavi Mäkelä Ullavasta; samoin myös jäsenkorjaaja metsuri Pentti Penttilä Kaustisen Köyhäjoelta. 

Later was especially the skilled bonesetter and farmer Mr. Olavi Mäkelä from Ullava a central figure in my bonesetting study in the years 1987 - 1990. 

Bonesetter and lumber jack Mr. Pentti Penttilä from Köyhäjoki village, Kaustinen,  was an importan figure in my bonesetting studies too in the years 1984 -1990.

torstai 8. maaliskuuta 2012

My Studies in Finnish Ethno-medicine - Suomalaisen kansanlääkinnän tutkimukseni

Dear Reader :  I am a scholar in ethno-medicine. In this blog I want to present the ethno-medical field material which I collected during twenty years in Ostrobothnia and in some other areas in Finland. This blog focuses in the years 1981-1983  -  the time before the years of my systematic co-work as a medical doctor with the traditional healers in Ostrobothnia, years 1984 -1990.  A little glimpse on this co-work is presented in my article Co-work between a medical doctor and a traditional healer (In book : Studies in Alternative Therapies. Ed. Johannessen, H. and others. Odense University Press. Odense 1994). More of it is presented in my medical thesis : Hernesniemi, A;  Presentation of bonesetter-patient collaboration through positiographical cinemanalysis (Acta Universitatis Ouluensis. Oulu University Press. Oulu  1999). 


Much of the theory, history, literature and my field work results is presented in my text book in Finnish ethno-medicine Jäsenet paikalleen, paha veri pois. Kansanlääkintä terveydenhoidon kentässä. Yliopistopaino. Helsinki 1994.  - Besides traditional healers, I have met many Ostrobothnian folk musicians too in 1980's and 1990's. So, part of my Ostrobothnian field material is ethno-musicological . I am studying  musicology at Åbo Academy University in Turku at the moment. 


The field material of my studies is deposited in the archives of Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS (Finnish Literature Society),  Kansanrunousarkisto (Folklore Archiv) in Helsinki. The Finnish-Swedish material is deposited in the archives of  Svenska Litteratursällskapet (Swedish Literature Society), SLS,  in Helsinki. There a researcher has a possibility to study the material further. 


Hyvä lukija : Tällä blogi-palstalla haluan esitellä sitä kansanlääkintäaineistoa, jonka keräsin useiden vuosien aikana maastamme Pohjanmaalta ja muualtakin Suomesta. Tämä blogi kohdistuu ainakin aluksi lähinnä vuosiin 1981-1983, aikaan, ennenkuin aloin tehdä systemaattista yhteistyötä lääkärin ja kansanparantajien kanssa. Tuolloin tapasin kansanlääkintää tuntevia ihmisiä eri puolilla Pohjanmaata, sain heiltä kirjeitä ja keskustelin heidän kanssaan puhelimessa. 


Suuri osa tästä palstalla olevasta etnomedisiinisestä tiedosta, piirroksista ja  valokuvista on aikaisemmin julkaisemattomia. Olen esitellyt osaa tästä aineistostani aikaisemmin mm. kansanlääkinnän oppikirjassani Jäsenet paikalleen, paha veri pois. Kansanlääkintä terveydenhoidon kentässä. Yliopistopaino. Helsinki 1994 ja jäsenkorjaajan toimintaa käsittelevässä lääketieteellisessä väitöskirjassani Presentation of bonesetter-patient collaboration through positiographical cinemanalysis. (Acta Universitatis Ouluensis. Oulu University Press. Oulu 1999). Molemmat kirjat löytyvät aika helposti maamme yliopistokirjastoista. Painokset ovat tällä hetkellä loppu.  Monia mielenkiintoisia asioita löytyy myös Pohakka-lehdestä, jonka perustin ja jonka päätoimittaja olin vv. 1987-1990.


Tapasin myös monia kansanmuusikoita Pohjanmaalla ja tein yhteistyötä heidän kanssaan. Osa aineistostani on siten etno-musikologista. 


Olen tallentamassa suomenkielistä aineistoani Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, SKS,  Kansanrunousarkistoon Helsingissä. Ruotsinkielinen aineistoni on jo tallennettu Svenska Litteratursällskapetin, SLS, arkistoon Helsinkiin. Aiheen tutkija voi tutustua jo osaan SKS-aineistoani. Koko SLS-aineistoni on jo nyt käytettävissä  tutkimukseen.   


Turku, March / maaliskuu 2012


Antti Hernesniemi
Lääket.tri 
Musiikkitieteen maisteri-linjan opiskelija
Dr Med Sci
Master-line student in musicology



keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Visiting an old house in the forest - Käynti eräässä pirtissä keskellä metsää



"No ja sku nu berätt he di åkerhumle !" 

"No minä kerron nyt siitä niittyhumalasta!"




Lady of the house / Husmor / Emäntä Edith Endtbacka  (Photo AH 1981; Copyright A. Hernesniemi)


This is one of the photos I took on my visit to the Endtbackas'  place in Nedervetil in Ostrobothnia, Finland in 1981.  Lady of the house, Edith, she began her story about a herb like this :  "Well, now I tell you about that self-heal flower!"

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Meeting the Family Endtbacka in Ähtävä (Esse) - Emäntä Edith Endtbackaa ja hänen veljiään tapaamassa Ähtävällä

                                                                                  Copyright A. Hernesniemi.


I met Farmer Edith Endtbacka and her brothers at their home near Lappfors in Esse (Ähtävä) in Finland on June 1st, 1981; on the first summer of my ethno-medicine studies in Ostrobothnia. I sat in their main room three hours and discussed with them about their treatment methods in the case of various ailments, pains, accidents, fever etc. Living in their old stock house in the middle of large forests and near some small lakes they collected and prepared a few plants from the surrounding woods and fields for their treatments. Certain marsh herbs (e.g. Ledúm palustre) were used.  A curing bath  was made of little flowers, "åkerhumla" (Prunélla vulgáris):  She told:  "... we used to collect it, dry it and put it on the loft..."   "...it was best when we had got cold in winter".  (Photo : AH).


Pohjanmaan kansanlääkintätutkimukseni ensimmäisenä kesänä  tapasin  emäntä Edith Endtbackan ja hänen veljensä heidän maalaistuvassaan Lappforsin lähellä, Ähtävällä Pohjanmaalla kesäkuussa 1981. He elivät kumpuilevan havumetsäalueen keskellä, Ähtävä-joen ja soitten lähistöllä. Keskustelin heidän kanssaan kolmisen tuntia heidän hoitomenetelmistään eri vaivoissa, tapaturmissa, kivuissa, kuumeessa jne.  He keräsivät läheisestä luonnosta kasveja lääketarpeiksi ja käyttivät mm. suopursua (getpors; Ledúm palustre) kipujen hoidossa. Yksi käytetyistä kasveista oli pieni violetinpunainen kukka, niittyhumala, "åkerhumla" (Prunélla vulgáris)" :  Edith-emäntä kertoi: "...sitä kerättiin ja kuivattiin, ja pantiin sitten vintille" ... "se oli parasta kun oltiin vilustuneita talvella" ("... plock å törk å lägg på vinden" ...  " he va bäst tå vi va förtsylt på vintern"). (Kuva : AH). 

Bonesetter Mr Arvi's story (2) - Jäsenkorjaaja Arvin kertomus (2)




In this drawing (2) Mr Arvi Louko continues his description about the ways the human body functions.  It goes like that... I have always said that you should complain now - not on the next week.  - Tässä piirroksessa (2) herra Arvi Louko jatkaa kuvailuaan kehon nivelten toiminnasta. "Nuan se menöö...  minoon aina sanonu että pitää porata nyt eikä kaharen viikon päästä".  Copyright A. Hernesniemi.


Tutkija Antti Hernesniemen laaja kansanlääkintäaineisto SKS:ssä ja SLS:ssä

Työn alla on vuodesta 1981 lähtien keräämäni ja tallentamani kenttäaineisto Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinne- ja nykykulttuuriarkis...