Kiitos Martti Parkkari ! Thanks a lot !

Martti Parkkarille ja muusikoille  :

Kiitos hienojen sävellysten konsertista eilen Sibelius-museossa Turussa !

Rohkeat omistukset rohkeille persoonille.  

Itsensä tuntevaa, tiensä löytänyttä musiikkia.

Hienot esitykset  kukin: pianosolisti, piano-trio, piano-trio sopraanon kanssa ja  piano-sello-duo.

Tuo iloa ja vahvistaa rohkeutta,  että säveltävä persoona tuo esille muutaman tärkeän tapahtuman ja henkilön.

Rauhalliselle maailmalle.

Eriarvoisuuden vähentämiselle.

To Martti Parkkari and the musicians :

Thank you for a concert of fine compositions at Sibelius Museum yesterday !

Courageous tributes to courageous persons.

Music that knows itself and has found its passages.

Fine performances each :  a solo pianist, a piano trio, a trio with a soprano and a piano-cello duo.

It brings joy and it encourages that a composing person presents a couple of things which really count.

To a more peaceful world.

To diminish unequality.

Hyvää ei voi pakottaa - You Cannot Force Good Things

Opetusvirkamiehet ja monet opettajat tahtovat nopeutta.

Todelliset tiedemiehet ja taiteentekijät tietävät, että hyvä ja perusteellinen työ syntyy rauhassa.

Hyvää työtä ei voi pakottaa.

Education administrators and many teachers want to have speed.

Real scholars and artists know that good and profound works are made slow.

You cannot force good things. 

Mr. Emile Benoit - Violin Player from Canada - Viulisti Kanadasta

Mr. Emile Benoit - Violin Player at a SIEF excursion in Norway 1990. 

Photo A. Hernesniemi (1990)

Professor Carl-Eric Sonck - Tutkija ja taiteilija - Scholar and Artist

Professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carl-Eric Sonck oli erikoistumiseltaan ihotautilääkäri. Hän oli lisäksi perehtynyt  itäsuomalaisiin kansanparantajiin ja heidän metodeihinsa. Professori Sonck oli hyvin kiinnostunut kuvataiteesta. Hän oli myös itse  etevä maalari. Sonck tunsi hyvin suomalaisen eturivin ekspressionistisen maalarin Yrjö Saarisen, jonka uraa hän tuki eri tavoin. Hän on julkaissut Yrjö Saarisen taiteesta kaksi merkittävää kuva- ja tekstiteosta 1970-luvulla. Professori piti ensimmäisen ja ainoan oman näyttelynsä v. 2003 Helsingissä.  

Tapasin Carl-Eric Sonckin lokakuussa 1999 hänen kotonaan Hakaniemessä. Professori oli eloisan inspiroitunut kertomaan omasta lääkärintaipaleestaan ja tutkimuksistaan. Keskustelimme myös hänen elämänsä tärkeistä valinnoista ja kuvataiteesta. Hän kertoi myös mm. parantaja Viekin mummosta ja hänen ihotautien lääkintävalmisteistaan. 

Pidän professori Sonckia merkittävänä hänen lahjakkuutensa, uutteruutensa, rohkeutensa ja monipuolisuutensa vuoksi. Hän työskenteli monella kulttuurin alueella eikä aliarvionut talonpoikaista kulttuuria "yläluokkien" kulttuurin kustannuksella. 

Ollessani lähdössä professori Sonck kertoo vielä että hänen kunniakseen on pian Sonck-luento Turussa; sen pitää ruotsalainen ihotautilääkäri. Professori kertoi että hän aikoi muuttaa Ruotsiin aikoinaan. Mutta jossain vaiheessa hänen ollessan Tukholmassa - tai Turussa - hänelle laulettiin Suomi-laulua. Hän ajatteli että hän ei voi jättää Suomen erämaita. Tätä kertoessa hänen silmänsä kostuvat. 

Ote muistiinpanoistani:

Tapaaminen prof. Carl-Eric Sonck'in kanssa Helsingissä 16. 10. 1999. Käynti tapahtui lauantaiaamuna klo 10 - 12 Helsingissä Hämeenkadulla, professori Sonckin asunnolla. Paikalla ovat professori ja haastattelija LT Antti Hernesniemi. Nauhat, yksi (koko kasetti) ja toinen puoli alkua kasetti kaksi, ovat tallennetut SKS:n äänitearkistoon. 

Huoneisto on kuudennessa kerroksessa. Pyöreähkö olohuone. Paljon tauluja. Genetz, Saarinen, Sonck'in vaimon piirroksia, Sonck'in omia tauluja. Haastatellessa prof. Sonck istuu olohuoneessa tuolissa lähellä minua. Keskustelua aluksi tauluista. Sitten kansanlääkinnästä. Sonck'in suvusta.  Otan kaksi valokuvaa: toisen ilman lisävalaistusta, toisen lamppu kattoa kohden. 

Aluksi katsomme tauluja. Professori esittelee pienemmän taulun, jonka Yrjö Saarinen on tehnyt (vasemmalla seinällä). Toinen taulu on Janne Kaitalan tekemä iso taulu, joka on pienen Yrjö Saarisen taulun oikealla puolella.

Kun nauhoitus loppuu n. 11.40, professori Sonck juttelee vielä 20 minuuttia sukulaisistaan.

Arno Sonck., C-E S:n serkku, oli lahjakas mies, joka tuli jo 16-vuotiaana ylioppilaaksi. Hän opiskeli papiksi. Sai erikoisluvan toimia pappina alle 21-vuotiaana. Toimi Virossa. Arno Sonck muutti Amerikkaan. Opiskeli siellä farmakologiaa. Toimi apteekkarina Meksikossa. Professori Sonck tapasi Arno Sonckin jonkin kongressin yhteydessä Meksikossa. 

                                                                          *

Professor Carl-Eric Sonck was a dermatology professor, scholar and artist. He knew well and supported in many ways Mr. Yrjö Saarinen, a prominent painter in the 20 th century. 
Professor Sonck studied Finnish ethnomedicine too. He knew well e.g. the famous healer Viekin mummu - Viekki Grandmother.  She was specialized to prepare medicines against skin problems. Professor Sonck has written about her practices.

I was privileged to meet Carl-Eric Sonck in his Helsinki-home in Oktober 1999. He was inspired to tell about his physician carrier and about his relation to Finnish art. 
I find professor Sonck important because of his talents and energy, his courage and his ability to work on many areas of the culture. He appreciated Finnish peasant persons in the same way as people of "higher classes". 

An Important Physician I've Met : Professor Dr. Med.Sci Carl-Eric Sonck - Tärkeä lääkäri, jonka olen tavannut

Photo: A. Hernesniemi (1999)

Spring - Kevät - Vår - Frühling

Drawing &  Copyright  A. Hernesniemi 

Suositus - Recommendation

There are some new items in my other blog - 


please visit too


http://www.nousevatmetst.blogspot.com


Tuolla toisella blogillani on joitakin uusia juttuja, joita suosittelen myös

Bonesetter-Patient Collaboration - Jäsenkorjaajan ja potilaan yhteistyö

Plan of Clay - Veistosluonnos savesta  (1991)




Photo & Copyright A. Hernesniemi

Mr. Eero A. Hautala and Mr. Pauli Koskipuisto : Two Singing Accordionists - Kaksi laulavaa haitarinsoittajaa

Eero A. Hautala (vas.) ja Pauli Koskipuisto soittamassa ja laulamassa yhdessä kolmisenkymmentä vuotta sitten Seinäjoella.  Ehkä juuri : "Te luulette varmaan että tota noin, mä en pystyisi lauluja luomaan" - Georg Malmstenin laulua. (Kuva : Liisa Koskipuisto; P ja L Koskipuiston kokoelma).


Mr. Eero A.. Hautala (left) and Mr. Pauli Koskipuisto playing and singing together in Seinäjoki about thirty years ago.  Maybe one of Georg Malmsten's songs : "Te luulette varmaan ..."  (Photo : Liisa Koskipuisto, P and L Koskipuisto collection).

Mr. Emile Benoit - a New Foundland Violin Player at SIEF Congress in Bergen Norway 1990

This elegant violin player participated a train excursion near Bergen in June 1990.

His name is ...  do you know ?  If you know, tell us ! 


April 24 th : He is Emile Benoit - Please visit

http://www.pigeoninlet.com/emile.htm

Harmonikansoittaja ja perinneaktiivi Eero A. Hautala, Dir. Mus. - Accordionist and Local Tradition Specialist Mr. Eero A. Hautala, Dir.Mus.

Järviseutulainen muusikko, säveltävä haitaristi, Eero A. Hautala (1923-1995), syntyisin  Evijärveltä, Pohjanmaan Järviseudulta, on tässä kuvattuna 1980-luvun alussa. Hän oli merkittävä musiikki- ja kansanlääkintäperinteen tuntija ja  tutkijalle opas monelle kiinnostavalle ovelle. Hän johdatti minut mm. Aleksi Kultalahti vanhemman luokse Evijärvelle. Tapasin Eeron lukuisia kertoja vuosien 1981 - 1993 välillä ja nautin hänen seurastaan ja nauhoitin hänen kertomuksiaan ja soittoaan sekä lauluaan.  Hän oli myös merkittävä romaniperinteen tuntija. (Kuva : AH:n Eero A. Hautala-aineisto). - Piirros: kts. linkki alla.

Photo from the musician, composing accordionist, Mr. Eero A. Hautala (1923-1995), born in Evijärvi, Lake District in Ostrobothnia, Finland. He was an important specialist in local music and ethno-medicine tradition and for the researcher a quide to  interesting doors. He presented Mr. Aleksi Kultalahti the older to me. I met Eero and enjoyed his company many times during the years 1981-1993 and recorded his stories, his playing and his singing. He was well acquainted with the gypsy traditions in Finland too. (Photo : AH's Eero A. Hautala collection).

My fresh drawing about Eero : 

Linkki / Link

Ihmisen melu tappaa ihmisiä ! Ja vielä enemmän luontokappaleita ! / The noise of human beings kills human beings ! And still more creatures in the nature !

Tämän päivän teknisen asumisympäristön suuri ongelma on asuinympäristöjen melu. Sen aiheuttavat erilaiset koneet. Varsinkin erilaiset moottorilaitteet.  Häiritsevä melu on siis lähes kokonaan ihmisen aiheuttamaa. On kohtuutonta, että joidenkin moottorilaitteiden käyttäjät voivat aiheuttaa sietämätöntä melua ympäristöön. Se aiheuttaa paljon kanssaihmisten kärsimystä, sairastamista ja kuolemantapauksia. 

The noise from various motors causes a lot of suffering to many people in the world of today. It causes diseases and it causes even deaths.

Ne henkilöt, jotka voisivat nopeasti vaikuttaa suoraan omassa työssään melun määrään, saattavat suhtautua siihen välinpitämättömästi. Minulla on kokemusta mm. kuntien teknisistä osastoista. Samoin yliopistoista. Jos olisi kyse kunnan tai valtion työntekijöiden palkoista, he olisivat suurin joukoin liikkeellä.  Miten tämä on mahdollista ? Virkamiesten osalta kyse on passiivisuudesta ja välinpitämättömyydestä. Vai mistä ? Rohkeuden puutteesta ?  

Why are we passive although we don't like noisy surroundings ?

Oma lukunsa on joidenkin musiikin alalla toimivien nurinkurinen suhde meluun. Jotkut jopa pitävät sitä välttämättömyytenä. Hyvä musiikki ei ole kiinni volyymistä. Hyvä musiikki on kiinni taidosta ja asenteesta.  

Many people in music business don't care about peoples' ears and health.

Melusta kärsivien osalta syy on ehkä se, että he eivät usein jäsennä oman kokemuksensa tilaa toimintaan johtavasti : he eivät kerro siitä. He pakenevat ehkä vaistomaisesti erilaisen viihteen "rauhaan". Useat, joille melu on todella ongelma, eivät ole tottuneet yrittämään vaikuttaa yhteiskunnassamme.   Lääkärit, jotka näkevät sairaita ja kärsiviä ihmisiä, eivät usein koe, että myös heidän pitäisi vaikuttaa ympärillä olevaan yhteiskuntaan. Sen hyvinvointi ja terveys on asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Jotkut  pitävät ihmisten sairausoireita usein pelkästään fyysisinä ja/tai biologisina ilmiöinä. Maailman terveysjärjestö on kyllä kertonut pitkään melun vakavuudesta terveyshaittana.   

Medical doctors could be more active in making a more silent world.

Ihmisten yhteiskunta on ihmisten tekoa. Siihen voidaan vaikuttaa. Melusta kärsivien tulisi jäsentää  omaa kokonaiskokemustaan ja miettiä, mitä voi tehdä.  Voi vaikuttaa kertomalla vastuussa oleville omasta näkemyksestään ympäristön melusta. Voi vaikuttaa erilaisten ryhmien ja yhdistysten kautta, joille hiljaisuus ja rauha on tärkeää. Se on tärkeää koko maailmalle. Kaikille luontokappaleille, alusta loppuun. Varsinkin ja eritoten ihmiskunnalle, jonka muutenkin pitäisi ymmärtää paikkansa ja muihin luontokappaleisiin sidottu roolinsa luonnossa. 

Our living surroundings are made by us. We should take care of the nature's all kind of beings.   

Olemme pieni osa maailmankaikkeutta. Pieni joukko tällä arvokkaalla saarella. Meidän pitäisi kunnioittaa kaikkia tämän saaren asukkaita. Meidän tulevaisuutemme on kiinni meidän arvoistamme.  Se on kiinni meidän kyvystämme ymmärtää omaamme ja toisten kokemusta. Ihmisten ja muiden luontokappaleiden. 

We are a little group on this little island. We should respect all the living creatures and other kind of existences on and in this island.  We have the possibilities. We should wake up.   

Names for a "bonesetter" in Ostrobothnia, Finland - "Jäsenkorjaajan" nimitykset Suomessa ja Pohjanmaalla

"Jäsenkorjaaja" is a name for a "bonesetter" (a common name for the traditional therapist in English)  in Ostrobothnia, Finland.  E.g. in German a common name is "Gliedersetzer", in French "reboutex" and in Spain "huesero". This kind of an indigenous therapist is common all over the world. He or she takes care of peoples'  various muscle-, bone- and joint problems.  The word "jäsenkorjaaja" is  their common name in Ostrobothnia. I began to use it in my scientific articles in the beginning of 1980's. After that the name has come in every day usage in Finland for a bonesetter.  Some other common Finnish names in Ostrobothnia are e.g. "jäsenmestari", "luutohtori", "nikamanniksauttaja" and "tilottaja".  In my query in 1983 (Hernesniemi 1988) - the query was sent to 3136 people in 22 municipalities in Ostrobothnia -  the interviewed people mentioned over 100 Finnish possibilities to call a "bonesetter", "jäsenkorjaaja". Common Swedish names in the Swedish-speaking areas of Ostrobothnia are e.g. "bendoktor", "kotknackare" and "klövryckare". 


"Jäsenkorjaaja" on nimitys ihmisten lihas-, nivel- ja luuongelmia hoitavalle  kansanparantajalle. Nimi on Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla yksi tavallisimmista. Aloin käyttää sitä suomalaisia "bonesettereitä", tämän alan kansanparantajia koskevissa lääketieteellisissä artikkeleissani 1980-luvun alussa. Sen jälkeen nimitys on yleistynyt joka päiväiseen käyttöön. Nimitys esiintyy esimerkiksi artikkelissani "Jäsenkorjaajien hoitojen käyttö Pohjanmaalla" (Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 1988, artikkeli on myös liitteeenä väitöskirjassani, Hernesniemi 1999). Tutkimuksessani löytyi yli sata erilaista nimitystä ja tapaa kutsua näitä kansanparantajia. Muita yleisiä suomenkielisiä nimiä Pohjanmaalla ovat esimerkiksi "luutohtori", "niveltohtori", "nikamanniksauttaja" ja "tilottaja". Ruotsiksi esimerkiksi "bendoktor", "kotknackare" ja "klövryckare" ovat tavallisia. Englanninkielinen yleinen nimitys on "bonesetter". Yleisiä nimityksiä eurooppalaisissa kielissä ovat mm.: saksaksi "Gliedersetzer", ranskaksi "reboutex",  espanjaksi "huesero". 


Antti Hernesniemi
Lääket. tri
Dr Med Sci

Singer Peppino di Mäki - He Stopped Smoking ! Laulaja Peppino di Mäki lopetti tupakoinnin !

Singer Peppino di Mäki

Peppino : Yes you can ! I did it for some years ago. I tell you : I began to have some pains in my chest. No matter what I was doing. Those pains were uttermost unpleasant. Therefore it was easy to stop smoking, to throw those things away.
   I got much more time for myself, much more good time when I finished. 
   You know - besides singer I am an accordionist too. I had problems to play because I couldn't hold the heavy instrument anymore in my lap. I couldn't actually walk a little walk down there. So I stopped smoking.
  Other guys round here said "Oh really ?" They had some doubts if I really had got apart from those smoky things. 
  But now I'm here ! And I save money. And there's no smell in my house. 
   I think that smoking is a tranquilizer. But it is a dangerous and expensive drug. I prefer music and other less dangerous things. And dancing ! Absolutely !  I love to dance with my girlfriend. 

Laulaja Peppino di Mäki kertoo, että hän pystyi lopettamaan tupakoinnin sen jälkeen kun hänelle tuli kovia rintakipuja. Hän on laulajuutensa lisäksi  myös mainio harmonikansoittaja. Mutta hänelle tuli ongelmia soitossa, koska hän ei voinut puristavan tunteen vuoksi pitää soitinta sylissä.  Kun hän sitten lopetti tupakoinnin,  sai hän paljon enemmän aikaa itselleen. Muut ihmettelivät, onko hän tosiaan lopettanut. Kyllä ! 
   Hän toteaa lisäksi, että monet käyttävät tupakkaa rauhoittavana lääkkeenä. Mutta se on vaarallinen aine. Peppino pitää vähemmän vaarallisista rauhoitteista. Kuten musiikista - ja tanssimisesta ! Hän tanssii oikein mielellään naisystävänsä kanssa. 

Nipa and Telle : Why We Smoke ? Nipa ja Telle : Miks me poltetaan ?

Savussa rautatieasemalla : Nipa & Telle In Smoke On a Railway Station