Folks in Ethno-Medicine and Music et Musicology - Lääketiedettä, kansanlääkintää, musiikkia

Dr Med Sci, Master of Arts (musicology)and Composer-pianist Antti Samuli Hernesniemi presents results of his studies in medicine, music and other topics in Finland. / Tutkimusta kansan lääkinnästä ja musiikista ja muusta. /Municipalities for the study / Paikkakuntia mm. Kannus, Uusikaarlepyy, Evijärvi, Ylistaro, Ähtävä, Ullava, Alaveteli ja Kaustinen. Lapinlahti, Varpaisjärvi, Korpijärvi. Ruovesi. Helsinki. Espoo. Tampere./

torstai 29. joulukuuta 2016

Hyvä että tällaisia pappeja on Suomessa (neljä ensimmäistä) !

http://yle.fi/uutiset/3-9374182

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Reiki-hoito ei ole humpuukia. Se mikä on "koululääketiedettä", sitä pitääkin opettaa..

http://yle.fi/uutiset/3-9339602

Reiki-hoito ei ole mitenkään humpuukia. Se että opetetaan koululääketiedettä on aivan asianmukaista.

Antti Hernesniemi

Lääket. tri (väitellyt kansanlääkinnästä)

maanantai 5. joulukuuta 2016

Kirjailija Algot Untola (pseudonyymi mm. Maiju Lassila) Keski-Pohjanmaalla Köyhäjoella 1904-06

Kirjailija ja opettaja Algot Untolan ajasta Köyhäjoella, Kaustisella *

Algot Untola (1868-1918) oli ollut opettajana Vintturin koulussa Kaustisella vv. 1904-06 (Wikipedian 5.12.2016 mukaan 1905-1907). Untola oli käynyt Sortavalan opettajaseminaarin. Hän oli tullut Köyhäjoelle Lohjalta. Rouva Emma Pesola (Hindrik Peltoniemen tytär) Köyhäjoelta muisteli 1950-luvulla isälleni, että Untola oli ahkerasti mukana kylän erilaisissa harrastuksissa. (Isäni Oiva Hernesniemi näki Emma Pesolaa tuolloin usein Köyhäjoella. Hän oli Veikko-enoni vaimon Kaarinan äiti). Untola mm. järjesteli erilaisia yhteisiä tilaisuuksia. Emma Pesola (tuolloin E Peltoniemi) oli ollut Untolan oppilas Vintturin koulussa Kaustisella.

Untola oli Pesolan mukaan "kaunis ihmetyksen aihe". Hän oli inspiroiva. Hänen ulkonäkönsä ja pukeutumisensa oli erikoista syrjäkylässä. Hän veti nuoria mukaansa. Oli myös mukana maamiesseurassa. Pesola muisti Untolan hyvin ja hänellä oli erittäin positiivinen kuva Untolasta. Koululautakunnan puheenjohtaja Kasperi Anttila muisti lukeneensa Algot Untolan kirjoituksia Kokkola-lehdestä. - Algot Untolan vaimo oli Olga Josinski. Hän toimi tiettävästi Vintturin koululla taloudenhoitajana jonkin aikaa.

* Haastattelin isääni Oiva Hernesniemeä 24.3.2013 kotitalossa Ruovedellä. Hän kertoi ajasta Köyhäjoella Kaustisella v. 1950-53. Isä oli Köyhäjoen kansakoulun opettajana ja asuimme koululla.

Antti Hernesniemi 5.12.2016

perjantai 11. marraskuuta 2016

Antti Hernesniemi, väitellyt lääkäritutkija, musiikkitieteen maisteri, säveltäjä - Uusi sähköpostiosoitteeni - My new e-mail

Uusi sähköpostiosoitteeni on: Antti.Hernesniemi (at) sll.fimnet.fi

My new e-mail : Antti.Hernesniemi (at) sll.fimnet.fi

lauantai 5. marraskuuta 2016

Kalevalaseuran tunnustuspalkinto LT, FM Antti Hernesniemelle arvokkaasta tieteellisestä työstä

http://kalevalaseura.fi/2016/11/03/kalevalaseura-palkitsi-runolaulaja-ilona-korhosen-ja-kahdeksan-muuta-kulttuuriperinnon-alalla-ansioitunutta-henkiloa/

http://www.abo.fi/public/News/Item/item/12010

Olen iloinen tästä Kalevalaseuran minulle antamasta tunnustuksesta suomalaisen kansanlääkinnän tieteelliselle tutkimukselleni, jonka aloitin v. 1981 Pohjanmaalla.

Antti Hernesniemi

torstai 13. lokakuuta 2016

Suomen metsät tarvitsevat apuasi ! Hakkuita lisätään - hallitus leikkaa metsiensuojelusta !

Hyvät ystävät,

Suomen metsät tarvitsevat apuamme. Hakkuita lisätään ja samalla hallitus leikkaa metsiensuojelusta. Avohakkuissa tuhotaan hämyiset kuusikot, jylhät männiköt, soiden reunat ja lampien rannat.

Suomessa ei ole tarpeeksi suojeltuja metsiä. Tilanne on pahin Etelä-Suomessa, jossa vain kolme prosenttia metsistä on suojeltu. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy, kun elinympäristöt häviävät ja yksipuolistuvat: jopa kaikkien tuntema hömötiainen on nykyään uhanalainen.

Lähiaikoina kampanjoimme entistä näkyvämmin metsien suojelemiseksi. Tarvitsemme sinut ja ystäväsi avuksemme: mitä suurempi joukko meitä on, sitä paremmin metsäyhtiöt kuuntelevat.

Tule mukaan suojelemaan Suomen metsiä. Näytetään yhdessä hallitukselle ja metsäyhtiöille, että metsien tuhoaminen on lopetettava nyt. Tule mukaan täältä: http://links.mailing.greenpeace.org/ctt?kn=9&ms=NTI1MDQxOTkS1&r=MjIzMzk0NTAzOTcS1&b=2&j=MTAyMjAzMjIyOQS2&mt=1&rt=0

Kiitos, että tuet työtämme.

Matti
metsävastaava
Greenpeace

Ps. Näitkö jo tämän videon: http://links.mailing.greenpeace.org/ctt?kn=5&ms=NTI1MDQxOTkS1&r=MjIzMzk0NTAzOTcS1&b=2&j=MTAyMjAzMjIyOQS2&mt=1&rt=0? Tykkää ja jaa somessa.

perjantai 7. lokakuuta 2016

No Trump for US President !

https://secure.avaaz.org/en/globalvote50/

maanantai 26. syyskuuta 2016

Dear Commissioner Mr. Vella at European Union : Shut down ivory sales!

Dear Commissioner Mr. Vella :

This is my message to You: In days, a crucial global summit could call for an end to all ivory sales everywhere, helping to save our elephants from extinction.

African countries are pushing hard to close a giant loophole that lets ivory be sold domestically, even though the international trade is banned!

They've got powerful supporters - the US is on board, and China is ready to crack down on ivory sales at home.

Outrageously, the EU could derail the whole plan.

Please use your influence in Europe to win this for the elephants!

Elephants respecting regards

Antti Hernesniemi

Dr. Med. Sci; MA (musicology)
Composer-pianist
Espoo
Finland

perjantai 19. elokuuta 2016

Antti Hernesniemi: Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? saatavissa hintaan á 10 e plus postikulut

http://www.kansallinenkirjakauppa.fi/kirja/Antti_Hernesniemi/Rosor_i_silvervas_eller_grankvistar_i_pl%C3%A5tburk__en_j%C3%A4mf%C3%B6rande_analys_av_text_och_musik_i_Ruusuja_hopeamaljassa_och_J%C3%A4tk%C3%A4n_ruus/9789529374885

AH photo Olavi Miettinen filmi TSL 1984

Tuossa musiikkitieteen maisteritutkintoon (Åbo Akademi, Turku) liittyvässä pro gradu-tutkimuksessani

Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? En jämförande analys av text och musik i Ruusuja hopeamaljassa och Jätkän ruusut

tutkin varpaisjärveläisen metsurin ja lauluntekijän Olavi Miettisen (1949-2008) säveltämää, sanoittamaa ja esittämää laulua Jätkän ruusut vuodelta 1983. Sen kuulin ensi kerran evijärveläisen metsuri-muusikon Pauli Koskipuiston esittämänä v. 2011. Vertaan tieteellisen analyysin avulla Jätkän ruusut-laulua Ruusuja hopeamaljassa-lauluun. Viime mainitun tekijät ovat Dagmar Parmas-Saarnio ja H. Konno. Lisäksi Lauri Jauhiainen on tehnyt uuden lisäsäkeistön äänitykseen v. 1975. Ruusuja hopeamaljassa-laulun esitti jo v. 1937 Eugen Malmsten ja muutamaa vuotta myöhemmin A. Aimo, v. 1944. Erkki Junkkarinen lauloi uudestaan kappaleen levylle v. 1975 ja siitä tuli tunnettu ja kaupallinen menestys. Tutkimuksessani vertaan Ruusuja hopeamaljassa-laulun ja Jätkän ruusut-laulun tekstejä, melodioita sekä harmonioita. Jätkän ruusut on pelkistetty ja koskettava omintakeinen musiikkiteos, joka ilmentää metsätyömiehen eli "jätkän" paikallista arkea ja metsätyömiehen toiveita. Ruusuja hopeamaljassa on siihen nähden etäinen ja kansainvälinen laulutuote, joka ei tuo paikallisuutta esiin siten kuin Jätkän ruusut. Molemmat laulut ovat populaarilaulun iskelmämuodossa päteviä teoksia. Edellinen Ruusuja hopemaljassa on pääosin ammattimaisten musiikintuottajien tekemä, jälkimmäinen Jätkän ruusut on omintakeisen metsurimuusikon ammattimuusikoiden kanssa luoma teos. Se ilmentää muista erottuvasti käsin työskentelevän suomalaisen metsätyömiehen kokemusmaailmaa. Se on häipymässä konetyön vallatessa metsänhakkuut.

lauantai 6. elokuuta 2016

Long live the spirit of marathon runner Vanderlei de Lima !

Fine to see that sometimes the good wins the bad in sports. Vanderlei de Lima lit up the Olympic fire in Rio de Janeiro.

Mukava nähdä että väliin tapahtuu jotain reilua ja oikeaa urheilussa. Ateenan olympialaisissa v. 2004 maratonjuoksussa häiritty Vanderlei de Lima sytytti olympiatulen Rio de Janeirossa.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Soita tai tekstaa ! Pelastakaa lapset - Rädda barnen - Save the children !

PELASTAKAA LAPSET
Tekstiviestilahjoitus
Tekstaa LAPSELLE numeroon 16499
(10€)

Pelastakaa lapset
Lahjoituspuhelin
0600 03365
(20,11 € + pvm)

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Antti Samuli Hernesniemi Composer-Pianist / Säveltäjä-pianisti

Merellä - Vid havet - At the sea in Western Finland

Antti Samuli Hernesniemi Composer-Pianist / Säveltäjä-pianisti

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Antti Hernesniemi: Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? / Roses in a silver bowl or spruce twigs in a tin can ?

Musiikkitieteen maisteritutkintoon liittyvä pro gradu-tutkimukseni

Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? En jämförande analys av text och musik i Ruusuja hopeamaljassa och Jätkän ruusut

on hyväksytty tänään 6.6.2016 Åbo Akademissa Turussa musiikkitieteen laitoksella.

Työssäni tutkin varpaisjärveläisen metsurin ja lauluntekijän Olavi Miettisen (1949-2008) säveltämää, sanoittamaa ja esittämää laulua Jätkän ruusut vuodelta 1983. Sen kuulin ensi kerran evijärveläisen metsuri-muusikon Pauli Koskipuiston esittämänä v. 2011. Vertaan tieteellisen analyysin avulla Jätkän ruusut-laulua Ruusuja hopeamaljassa-lauluun. Viime mainitun tekijät ovat Dagmar Parmas-Saarnio ja H. Konno. Lisäksi Lauri Jauhiainen on tehnyt uuden lisäsäkeistön äänitykseen v. 1975. Ruusuja hopeamaljassa-laulun esitti jo v. 1937 Eugen Malmsten ja muutamaa vuotta myöhemmin A. Aimo, v. 1944. Erkki Junkkarinen lauloi uudestaan kappaleen levylle v. 1975 ja siitä tuli tunnettu ja kaupallinen menestys. Tutkimuksessani vertaan Ruusuja hopeamaljassa-laulun ja Jätkän ruusut-laulun tekstejä, melodioita sekä harmonioita. Jätkän ruusut on pelkistetty ja koskettava omintakeinen musiikkiteos, joka ilmentää metsätyömiehen eli "jätkän" paikallista arkea ja metsätyömiehen toiveita. Ruusuja hopeamaljassa on siihen nähden etäinen ja kansainvälinen laulutuote, joka ei tuo paikallisuutta esiin siten kuin Jätkän ruusut. Molemmat laulut ovat populaarilaulun iskelmämuodossa päteviä teoksia. Edellinen Ruusuja hopemaljassa on pääosin ammattimaisten musiikintuottajien tekemä, jälkimmäinen Jätkän ruusut on omintakeisen metsurimuusikon ammattimuusikoiden kanssa luoma teos. Se ilmentää muista erottuvasti käsin työskentelevän suomalaisen metsätyömiehen kokemusmaailmaa. Se on häipymässä konetyön vallatessa metsänhakkuut.

Antti Hernesniemi

Espoo

I am glad to tell you that my study for the pro gradu in musicology (fil.magister i musikvetenskap) about a song made by lumber-jack and musician Mr. Olavi Miettinen who was born in Varpaisjärvi in Savo, Finland, has been accepted as a scholarly work for the master's diploma in musicology. I analysed scrupulously and compared both text and harmony of Miettinen's song Jätkän ruusut (Roses of a lumber-jack) with another song Ruusuja hopeamaljassa (Roses in a silver bowl). The latter one is creaed by Mrs. Dagmar Parmas-Saarnio, Mr. H. Konno and Mr. Lauri Jauhiainen. Jätkän ruusut made by Mr. Miettinen - a song about spruce twigs in tin can - is an original and personal musical story telling about the forestry living context of a lumber-jack. It is a courageous litothetic lyrics which is composed to a simple melody and harmony. It is a home-made song that competes well with Ruusuja hopeamaljassa which is beautiful song too but more distant and more "art song" that Jätkän ruusut.

Antti Hernesniemi

Espoo

Kirjaa, A5-koko, nidottu, 80 s, on saatavissa suoraan minulta, hintaan á 10 e plus postikulut. Tilaus: Antti.Hernesniemi (at) sll.fimnet.fi