Siirry pääsisältöön

Antti Hernesniemi: Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? saatavissa hintaan á 10 e plus postikulut


Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? En jämförande analys av text och musik i Ruusuja hopeamaljassa och Jätkän ruusut 

tutkin varpaisjärveläisen metsurin ja lauluntekijän Olavi Miettisen (1949-2008) säveltämää, sanoittamaa ja esittämää laulua Jätkän ruusut vuodelta 1983. Sen kuulin ensi kerran evijärveläisen metsuri-muusikon Pauli Koskipuiston esittämänä v. 2011. Vertaan tieteellisen analyysin avulla Jätkän ruusut-laulua Ruusuja hopeamaljassa-lauluun. Viime mainitun tekijät ovat Dagmar Parmas-Saarnio ja H. Konno. Lisäksi Lauri Jauhiainen on tehnyt uuden lisäsäkeistön äänitykseen v. 1975. Ruusuja hopeamaljassa-laulun esitti jo  v. 1937 Eugen Malmsten ja muutamaa vuotta myöhemmin A. Aimo, v. 1944. Erkki Junkkarinen lauloi uudestaan kappaleen levylle v. 1975 ja siitä tuli tunnettu ja kaupallinen menestys. Tutkimuksessani vertaan Ruusuja hopeamaljassa-laulun ja  Jätkän ruusut-laulun tekstejä, melodioita sekä harmonioita. Jätkän ruusut on pelkistetty ja koskettava omintakeinen musiikkiteos, joka ilmentää metsätyömiehen eli "jätkän" paikallista arkea ja metsätyömiehen toiveita. Ruusuja hopeamaljassa on siihen nähden etäinen ja kansainvälinen laulutuote, joka ei tuo paikallisuutta esiin siten kuin Jätkän ruusut. Molemmat laulut ovat   populaarilaulun iskelmämuodossa päteviä teoksia. Edellinen Ruusuja hopemaljassa on pääosin ammattimaisten musiikintuottajien tekemä, jälkimmäinen Jätkän ruusut on omintakeisen metsurimuusikon ammattimuusikoiden kanssa luoma teos. Se ilmentää muista erottuvasti käsin työskentelevän suomalaisen metsätyömiehen kokemusmaailmaa. Se on häipymässä konetyön vallatessa metsänhakkuut.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Medial prehension", a new pen method - Mediaali-ote, uusi kynämetodi

Look at this video too :  http://ethnosciences.blogspot.fi/2016/01/medial-prehension-to-hold-pen-or-pencil.html * * * Antti Hernesniemi, Dr Med Sci   "Medial prehension",   a new method   of holding a pen during writing and drawing (*) Young pupils have, for innumerable generations, learned the conventional prehension of   holding a pen in writing and drawing. This grasp is referred to here as "radial prehension"   (R-prehension; presented as seen radially in a drawing, Fig. 1-1). In R-prehension, the writer/drawer holds the shaft of   the pen, supporting it on the area between the first and   second fingers   -   the first interosseus muscle area - and the head of the pen between the   palmar surfaces of the first finger (thumb), the second (index) finger and the radial side of   the third finger. In this article, a new method known as "medial prehension" (M-prehension)   is presented (seen radially in a drawing, Fig. 1-2, and seen anteri

Rehtori FK Oiva Hernesniemen (1922-2014) kaksi uusinta kirjaa : "Oivallisia" ja "Elämäni varrelta"

Rehtori Oiva Hernesniemen (1922-2014)   eloisia kolumneja ja pakinoita - Ruovesi-lehdessä ilmestyneitä - ja puheita; kaikki usean vuosikymmenen ajalta, on ilmestynyt kirjana  (k ovakantinen,  354 s; 30 e + postimaksu)   Oivallisia  Kirjoituksia, jotka lähentävät lukijaa suomalaiseen elämään. Lukeva tottuu kirjan kertojan - keski-pohjalainen mies josta on tullut myös hämäläinen -  ääneen kuin radioajan tuttuun selostajaan.  Isä-Oivan merkittävä muistelmakirja, "Elämäni varrelta" (2013), on myytävänä mm. blogin kirjoittajalta. Oiva Matias Hernesniemi syntyi  Kannuksessa   vuonna1922. Hän opiskeli  Helsingin yliopistossa valmistuen fil.kandidaatiksi pääaineinaan suomenkieli ja kirjallisuus sekä toisena pääaineena historia.  Hän asui vaimonsa Senjan (os. Saarikoski) kanssa rakentamassaan talossa Ruovedellä vuodesta 1956 ja  toimi eläkkeelle menoon asti vuosikymmeniä opettajana ja rehtorina Ruoveden yhteiskoulussa.  Hänen näytelmänsä 1860-luvun nälkävuos

Jäsenkorjaaja Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright AH Oskari Polvikoski Kannuksen Polvikosken kylästä oli taitava ja tunnettu itseoppinut jäsenkorjaaja viime vuosisadalla. Hänen poikansa Elo Polvikoski jatkoi hänen työtään samassa kylässä aina 1990-luvulle.  Mr. Oskari Polvikoski who lived in Kannus, Polvikoski Village, was a skilled and famous indigenous 20 th century bonesetter. His son Elo Polvikoski continued his working in the same place until the 1990's.