tiistai 12. toukokuuta 2015

Potilaan kuvaaminen: sydänfilmi, keuhkoröntgen, muutama verikoe; riittävätkö ne ? Entä: millainen ihminen hän on ?

Psykologien ja lääkäreiden yhteistyön tutkimista ja käytännön yhteistyökokeiluja pitäisi lisätä. Esimerkiksi Lääkärilehden ja Duodecimin potilaiden statuskuvaukset keskittyvät usein melkein pelkästään sellaiseen henkilön kuvaamiseen, jossa hänen psyykestään, siis persoonastaan,  ja sosiaalisesta toiminnastaan emme tule tietäneeksi mitään. 

Henkilön kuvaamiseksi on irrotettu pelkkä muutaman biologisen mittarin esittäminen. Potilaiden persoonaa ei esitellä juuri ollenkaan. Eikö se olisi tärkeä lääkinnän tutkimukseen ja hoitoon vaikuttava tekijä?

Ei myöskään hänen sosiaalista verkostoaan. Kuvaukset kertovat vähän henkilön todellisuudesta. Kuvaustapa on tyyliin: keski-ikäinen mies, jolla oli ollut sitä ja sitä vaivaa (Esim. viime Duodecim-lehden eteisvärinäpotilaan kuvaus). Tuollaisenako henkilön lähipiiri hänet tuntee ? Tunnistavatko he hänet tuosta ? 

Emme saa tietää, mitä työtä hän teki. Oliko hän perheellinen ? Mitä hän harrasti ? Miten hänen elämänsä oli sujunut tähän asti ?  


Kaupallisuus ja itsenäinen lääkintäajattelu ?


Näyttää väliin, että teollisuus opettaa nuoret opiskelijat uskomaan enemmän mainoksia kuin omaa ajatteluaan. 


Tämä estää yksilöllistä ja koko yhteisölle hedelmällistä luovaa ajattelua. 

Voimmeko kehittää kaupallisuudesta vapaata  (lääkintä)ajattelua ? 

Sen avulla voisimme nähdä (lääkinnän) ongelmat uudella tavalla. 

Voisimme löytää uusia ratkaisuja.

Medisiina on suomeksi "lääkintä" - ei "lääketiede"

Medisiinan oikea käännös suomeksi ei ole "lääketiede". Ehdotan siis että medisiinaa aletaan kutsua "lääkinnäksi", "lääkintätaidoksi", tai turvallisesti ja eurooppalaisesti "medisiinaksi". Vai onko niin että suomalaiset katsovat että käytännön (lääkintä)taito on täällä tiedettä, muualla jotain muuta ? Tämä määrittely ei vähennä lääkärin työn arvoa vähääkään. Se vaan kertoo mistä oikeasti on kysymys. Taidosta. 

torstai 16. huhtikuuta 2015

Smeden och diktmannen Karl-Johan Nyström: "Mörkret vek undan". Musik, ritning, foto och musik av Dr. Antti Hernesniemi.




Mr. Karl-Johan Nyström from Pensala, Finland, recites his poem "Mörkret vek undan" / "Darkness disappears". Film, drawing, photo and music by Dr. Antti Hernesniemi. Turku. Finland. 2015. 

Seppä ja runomies Karl-Johan Nyström Pensalasta Pohjanmaalta lukee runonsa "Pimeys väistyy". Pensala 1982. Kuvaus, piirros, valokuva ja musiikki: Antti Hernesniemi. Turku 2015


https://www.youtube.com/watch?v=gzYNmvxeXTo