Siirry pääsisältöön

Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät - missä on humanistinen lääketiede ja psykiatria ?

 




Ohessa kirjoitukseni Suomen Kuvalehteen, n:oon 39/2020.  Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät. Kyllä ne saavatkin edetä, mutta niiden rinnalle pitäisi tuoda yhä enemmän tuota ihmisen sairaus- ja muuhun kokemukseen pohjaavaa humanistista lääketiedettä ja humanistista psykiatriaa. Niillä olisi paljon annettavaa, mutta niihin ei keskitytä eikä siten niiden tutkimus etene siten kuin lääketieteen biologisten alojen fyyysis-kemiallinen tutkimus. 

Lääketieteellisiin tiedekuntiin valittavat opiskelijat ovat edelleen voittopuolisesti luonnontieteisiin suuntautuneita - siksi kun karsintakokeissa sellaisten aineiden osaamista korostetaan. Oman lääkärintyön kokemukseni ja omien ja läheisten sairauskokemuksieni pohjalta olen sitä mieltä, että sairastuneen ihmisen kokemuksen tunteminen, siihen samaistuminen ja vertaisuuden kautta sen ymmärtäminen edistävät lääkärin työn myönteistä vaikuttavuutta potilaaseen ja siten hänen, sairastuneen ihmisen, tervehtymistä.  

Kannattaa perehtyä alla olevan linkin kautta fil.maisteri Eve Raskun pro gradu -tutkimuksen tuloksiin. Se on hyväksytty Tampereen yliopistossa vuonna 2018. Hän on käynyt läpi yli 300 artikkelia Suomen Lääkärilehdestä vuosilta 2008 - 2014, joissa käsitellään masennuslääkkeiden käytön eri puolia. Hänen johtopäätöksensä tutkimuksessa on, että lehden noiden vuosien lääkärikirjoittajat pitävät masennuksen hoidossa masennusta potevan yksilön biologista taustaa tärkeämpänä kuin potevan yksilön ja hänen yhteisönsä elämänhistoriallista taustaa. Masennusta kokeneiden potilaiden mielipide heidän sairastumisensa syistä ja hoidosta voi olla eri kuin lääkäreiden. 

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103823/1530092471_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y


Kommentit

  1. Antti Samuli Hernesniemi4. tammikuuta 2021 klo 2.17

    Olen lisännyt yllä olevaan blogikirjoitukseeni kappaleen, jossa mainitsen fil.maisteri Eve Raskun pro gradu -tutkimuksen.
    AH 4.1.2021

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

"Medial prehension", a new pen method - Mediaali-ote, uusi kynämetodi

Look at this video too :  http://ethnosciences.blogspot.fi/2016/01/medial-prehension-to-hold-pen-or-pencil.html * * * Antti Hernesniemi, Dr Med Sci   "Medial prehension",   a new method   of holding a pen during writing and drawing (*) Young pupils have, for innumerable generations, learned the conventional prehension of   holding a pen in writing and drawing. This grasp is referred to here as "radial prehension"   (R-prehension; presented as seen radially in a drawing, Fig. 1-1). In R-prehension, the writer/drawer holds the shaft of   the pen, supporting it on the area between the first and   second fingers   -   the first interosseus muscle area - and the head of the pen between the   palmar surfaces of the first finger (thumb), the second (index) finger and the radial side of   the third finger. In this article, a new method known as "medial prehension" (M-prehension)   is presented (seen radially in a drawing, Fig. 1-2, and seen anteri
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rehtori FK Oiva Hernesniemen (1922-2014) kaksi uusinta kirjaa : "Oivallisia" ja "Elämäni varrelta"

Rehtori Oiva Hernesniemen (1922-2014)   eloisia kolumneja ja pakinoita - Ruovesi-lehdessä ilmestyneitä - ja puheita; kaikki usean vuosikymmenen ajalta, on ilmestynyt kirjana  (k ovakantinen,  354 s; 30 e + postimaksu)   Oivallisia  Kirjoituksia, jotka lähentävät lukijaa suomalaiseen elämään. Lukeva tottuu kirjan kertojan - keski-pohjalainen mies josta on tullut myös hämäläinen -  ääneen kuin radioajan tuttuun selostajaan.  Isä-Oivan merkittävä muistelmakirja, "Elämäni varrelta" (2013), on myytävänä mm. blogin kirjoittajalta. Oiva Matias Hernesniemi syntyi  Kannuksessa   vuonna1922. Hän opiskeli  Helsingin yliopistossa valmistuen fil.kandidaatiksi pääaineinaan suomenkieli ja kirjallisuus sekä toisena pääaineena historia.  Hän asui vaimonsa Senjan (os. Saarikoski) kanssa rakentamassaan talossa Ruovedellä vuodesta 1956 ja  toimi eläkkeelle menoon asti vuosikymmeniä opettajana ja rehtorina Ruoveden yhteiskoulussa.  Hänen näytelmänsä 1860-luvun nälkävuos
2 kommenttia
Lue lisää

Jäsenkorjaaja Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright AH Oskari Polvikoski Kannuksen Polvikosken kylästä oli taitava ja tunnettu itseoppinut jäsenkorjaaja viime vuosisadalla. Hänen poikansa Elo Polvikoski jatkoi hänen työtään samassa kylässä aina 1990-luvulle.  Mr. Oskari Polvikoski who lived in Kannus, Polvikoski Village, was a skilled and famous indigenous 20 th century bonesetter. His son Elo Polvikoski continued his working in the same place until the 1990's.
Lähetä kommentti
Lue lisää