Siirry pääsisältöön

Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät - missä on humanistinen lääketiede ja psykiatria ?

 




Ohessa kirjoitukseni Suomen Kuvalehteen, n:oon 39/2020.  Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät. Kyllä ne saavatkin edetä, mutta niiden rinnalle pitäisi tuoda yhä enemmän tuota ihmisen sairaus- ja muuhun kokemukseen pohjaavaa humanistista lääketiedettä ja humanistista psykiatriaa. Niillä olisi paljon annettavaa, mutta niihin ei keskitytä eikä siten niiden tutkimus etene siten kuin lääketieteen biologisten alojen fyyysis-kemiallinen tutkimus. 

Lääketieteellisiin tiedekuntiin valittavat opiskelijat ovat edelleen voittopuolisesti luonnontieteisiin suuntautuneita - siksi kun karsintakokeissa sellaisten aineiden osaamista korostetaan. Oman lääkärintyön kokemukseni ja omien ja läheisten sairauskokemuksieni pohjalta olen sitä mieltä, että sairastuneen ihmisen kokemuksen tunteminen, siihen samaistuminen ja vertaisuuden kautta sen ymmärtäminen edistävät lääkärin työn myönteistä vaikuttavuutta potilaaseen ja siten hänen, sairastuneen ihmisen, tervehtymistä.  

Kannattaa perehtyä alla olevan linkin kautta fil.maisteri Eve Raskun pro gradu -tutkimuksen tuloksiin. Se on hyväksytty Tampereen yliopistossa vuonna 2018. Hän on käynyt läpi yli 300 artikkelia Suomen Lääkärilehdestä vuosilta 2008 - 2014, joissa käsitellään masennuslääkkeiden käytön eri puolia. Hänen johtopäätöksensä tutkimuksessa on, että lehden noiden vuosien lääkärikirjoittajat pitävät masennuksen hoidossa masennusta potevan yksilön biologista taustaa tärkeämpänä kuin potevan yksilön ja hänen yhteisönsä elämänhistoriallista taustaa. Masennusta kokeneiden potilaiden mielipide heidän sairastumisensa syistä ja hoidosta voi olla eri kuin lääkäreiden. 

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103823/1530092471_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y


Kommentit

  1. Antti Samuli Hernesniemi4. tammikuuta 2021 klo 2.17

    Olen lisännyt yllä olevaan blogikirjoitukseeni kappaleen, jossa mainitsen fil.maisteri Eve Raskun pro gradu -tutkimuksen.
    AH 4.1.2021

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jäsenkorjaaja Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Oskari Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Drawing and Copyright AH Oskari Polvikoski Kannuksen Polvikosken kylästä oli taitava ja tunnettu itseoppinut jäsenkorjaaja viime vuosisadalla. Hänen poikansa Elo Polvikoski jatkoi hänen työtään samassa kylässä aina 1990-luvulle.  Mr. Oskari Polvikoski who lived in Kannus, Polvikoski Village, was a skilled and famous indigenous 20 th century bonesetter. His son Elo Polvikoski continued his working in the same place until the 1990's.
Lähetä kommentti
Lue lisää

"Medial prehension", a new pen method - Mediaali-ote, uusi kynämetodi

Look at this video too :  http://ethnosciences.blogspot.fi/2016/01/medial-prehension-to-hold-pen-or-pencil.html * * * Antti Hernesniemi, Dr Med Sci   "Medial prehension",   a new method   of holding a pen during writing and drawing (*) Young pupils have, for innumerable generations, learned the conventional prehension of   holding a pen in writing and drawing. This grasp is referred to here as "radial prehension"   (R-prehension; presented as seen radially in a drawing, Fig. 1-1). In R-prehension, the writer/drawer holds the shaft of   the pen, supporting it on the area between the first and   second fingers   -   the first interosseus muscle area - and the head of the pen between the   palmar surfaces of the first finger (thumb), the second (index) finger and the radial side of   the third finger. In this article, a new method known as "medial prehension" (M-prehension)   is presented (seen radially in a ...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Jäsenkorjaaja Elo Polvikoski, Kannus, Polvikosken kylä - Bonesetter Mr. Elo Polvikoski, Kannus, Polvikoski Village

Jäsenkorjaaja Elo Polvikoski tutkii ja hoitaa vatsallaan makaavaa potilasta tämän selästä. - Bonesetter Mr. Elo Polvikoski examines and gives treatment to a patient's lower back. The man is lying prone on a treatment bed. Drawing and Copyright A. Hernesniemi (1995).
Lähetä kommentti
Lue lisää