Antti Hernesniemi: Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? saatavissa hintaan á 10 e plus postikulut

http://www.kansallinenkirjakauppa.fi/kirja/Antti_Hernesniemi/Rosor_i_silvervas_eller_grankvistar_i_pl%C3%A5tburk__en_j%C3%A4mf%C3%B6rande_analys_av_text_och_musik_i_Ruusuja_hopeamaljassa_och_J%C3%A4tk%C3%A4n_ruus/9789529374885

AH photo Olavi Miettinen filmi TSL 1984

Tuossa musiikkitieteen maisteritutkintoon (Åbo Akademi, Turku) liittyvässä pro gradu-tutkimuksessani 

Rosor i silvervas eller grankvistar i plåtburk? En jämförande analys av text och musik i Ruusuja hopeamaljassa och Jätkän ruusut 

tutkin varpaisjärveläisen metsurin ja lauluntekijän Olavi Miettisen (1949-2008) säveltämää, sanoittamaa ja esittämää laulua Jätkän ruusut vuodelta 1983. Sen kuulin ensi kerran evijärveläisen metsuri-muusikon Pauli Koskipuiston esittämänä v. 2011. Vertaan tieteellisen analyysin avulla Jätkän ruusut-laulua Ruusuja hopeamaljassa-lauluun. Viime mainitun tekijät ovat Dagmar Parmas-Saarnio ja H. Konno. Lisäksi Lauri Jauhiainen on tehnyt uuden lisäsäkeistön äänitykseen v. 1975. Ruusuja hopeamaljassa-laulun esitti jo  v. 1937 Eugen Malmsten ja muutamaa vuotta myöhemmin A. Aimo, v. 1944. Erkki Junkkarinen lauloi uudestaan kappaleen levylle v. 1975 ja siitä tuli tunnettu ja kaupallinen menestys. Tutkimuksessani vertaan Ruusuja hopeamaljassa-laulun ja  Jätkän ruusut-laulun tekstejä, melodioita sekä harmonioita. Jätkän ruusut on pelkistetty ja koskettava omintakeinen musiikkiteos, joka ilmentää metsätyömiehen eli "jätkän" paikallista arkea ja metsätyömiehen toiveita. Ruusuja hopeamaljassa on siihen nähden etäinen ja kansainvälinen laulutuote, joka ei tuo paikallisuutta esiin siten kuin Jätkän ruusut. Molemmat laulut ovat   populaarilaulun iskelmämuodossa päteviä teoksia. Edellinen Ruusuja hopemaljassa on pääosin ammattimaisten musiikintuottajien tekemä, jälkimmäinen Jätkän ruusut on omintakeisen metsurimuusikon ammattimuusikoiden kanssa luoma teos. Se ilmentää muista erottuvasti käsin työskentelevän suomalaisen metsätyömiehen kokemusmaailmaa. Se on häipymässä konetyön vallatessa metsänhakkuut.

Long live the spirit of marathon runner Vanderlei de Lima !

Fine to see that sometimes the good wins the bad in sports. Vanderlei de Lima lit up the Olympic fire in Rio de Janeiro.

Mukava nähdä että väliin tapahtuu jotain reilua ja oikeaa urheilussa. Ateenan olympialaisissa v. 2004 maratonjuoksussa häiritty Vanderlei de Lima sytytti olympiatulen Rio de Janeirossa.