Kansanlääkintäseura ry:n nykyiselle puheenjohtajalle ja sanomalehdille 24.4.2026

Kansanlääkintäseura r.y.:lle Julkisesti nähtävissä olevat dokumentit ja kyseisen seuran medialle ja internettiin tekemät julkiset ulostulot osoittavat, että nykyisen Kansanlääkintäseura r.y.:n toiminta ei ole enää vuosiin vastannut sitä tarkoitusta ja toimintatapoja, joita sen ensimmäisenä puheenjohtajana olin seuralle, sen muiden perustajien kanssa, tarkoitttanut ja joita olin toteuttamassa alkaen vuodesta 1986. Seuran nykyinen johto on vuosia tarkoituksellisesti hämärtänyt kyseisen rekisteröidyn yhdistyksen alkuperäisen tarkoituksen. Ilmoitan siksi eroavani Kansanlääkintäseura r.y.:n kunniapuheenjohtajuudesta välittömästi. Kannus, 24.4.2026 Antti Hernesniemi Lääket. tri., fil.maisteri

Journal of Ethnomedicine - Lehti kansanlääkinnästä Curare 1988 Esittely Kansanlääkintäkeskuksen toimminnasta

Tutkija Antti Hernesniemen laaja kansanlääkintäaineisto SKS:ssä ja SLS:ssä

Työn alla on vuodesta 1981 lähtien keräämäni ja tallentamani kenttäaineisto Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinne- ja nykykulttuuriarkistossa ja Svenska Litteratursällskapetin arkistossa. Tutkimuksen kohteena ovat monenlaiset kansanparantajat ja kansanlääkintätavat. Jäsenkorjaajat, kupparit, hierojat; henkiparantajat ja verenpysäyttäjät; maasäteilyn tutkijat; kasvivalmisteiden tekijät ja muut omintakeiset parantajat. Kotien monet konstit, erilaiset vanhat ja uudet terveyden ylläpito ja sairauden torjuntakeinot. Aineisto on laaja: se käsittää sekä tekstivaraisia - muistiinpano-, kirje-, kyselylomake- ja muita paperitallenteita - että äänite-, valokuva-. video- ja piirrostallenteita. Teen parhaillaan kuvausta koko laajasta aineistosta tutkijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Sama koskee Svenska Litteratursällskapetissa olevaa lähinnä ruotsinkielistä aineistoani. Kuvassa SKS:n kuva-arkiston tutkija Pirjo Mäkilä työssään keväällä 2025. Jårjestimme kuva- ja piirrosaineistoani hänen kanssaan vuodesta 2003 lähtien ja erikoisen intensiivisesti vv. 2022-2025. Arkistoamanuenssi Anja Sykkö antoi asiantuntemustaan haastattelu- ja muiden äänitallenteitteni digitoinnissa useiden vuosien aikana 2012 lähtien. Kiitokseni heille ja muille SKS:n ja SLS:n työntekijöille.

Pekka Haavisto, numero 10, on valintani !

 Pekka Haavisto edustaa syvällistä humanistista näkemystä ja poliittista kokemusta. 

 Hän on turvallinen valinta maamme seuraaaksi presidentiksi.

Antti Hernesniemi : "Kalevalaisia jäsenkorjaajia" vai "suomalaisia jäsenkorjaajia" ?

 https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/jasenkorjaajat-kalevalaisia-vai-suomalaisia-kansanparantajia/

Kuvamuisto tammikuulta 2016 Turusta: "Kirjan päivä" myös tuolloin ?

 "Kirjan päivä" 

Kuvat : AH

 

Metsäkauriit, luonto, ihminen - Eeva-Liisa Manner

(Ote Ari Kallion tekstistä:)

Lastenvuoden teemaan sijoittuva (Eeva-Liisa Mannerin kirjoittama) latinalainen äänimaisema Katkeria terhoja lähetettiin 27.10.1979. Se tehtiin Tampereella Eriikka Magnussonin ohjaamana. Mannerin kahdenkymmenen vuoden ajalta kerääntyneet muistifragmentit espanjalaisten lasten kurjuudesta ja rikkaan valtaeliitin piittaamattomuudesta ovat materiaalina tässä dialogia sisältävässä monologisessa esseessä. Herätyshuudossaan lasten puolesta Manner on pahaa vastaan hyökkäävä vallankumouksellinen.

Metsäkauris monologissa päähenkilö kohtaa kesän aikana neljästi metsäpolulla kauriin: “Kauriin silmistä loisti sielu, kirkkain lähde, mihin vaeltaja on saanut katsoa maan päällä.” Kuunnelmassa ei ole kyse metafyysistä ongelmista vaan Manner tuntee tuskaa riistetyn luonnon puolesta, miten on voinut käydä niin, että ihminen on menettänyt yhteyden luontoon. Järjettömässä julmuudessa ja välinpitämättömyydessä ihmiset tuhoavat erilaisia eläimiä ja se tie vie katastrofiin.

---

Ari Kallio kirjailija Eeva-Liisa Mannerin esittelyssä, sivustolla Tampereen teatterimuseo

https://tampereenteatterimuseo.fi/eeva-liisa-manner-runoilija-ja-dramaatikko/#

What we should do - concerning the Nature, the place where we live ? Read this / Lue tämä !

 https://www.theguardian.com/commentisfree/2023/apr/10/david-attenborough-wild-isles-online-tv-british-nature

Lauri Honko : Kansanlääkintä perinteentutkijan näkökulmasta. Pohakka 2, 1988. Hänestä myös AH:n YouTube ja podcast (kts. alla).

 

Oheisen Pohakka-lehden artikkelin on prof. FT Lauri Honko kirjoittanut. Julkaisimme sen päätoimittamassani Pohakka-lehdessä, numerossa 2, v. 1988. Hän tuli ja piti esitelmän luomassamme Pohakka-päivän tapahtumassa, syyskuussa tuona vuonna Kansanlääkintäkeskuksessa Keski-Pohjanmaalla Kaustisella. 

8 3 2023 : Kuuntele YouTube tai podcastini : Lauri Honkoa muistellen. 1 ja 2. 

https://youtu.be/BGsp5Roccls

Eino Leino: Nocturne. Sävellys ja esitys: Antti Hernesniemi.

Jos ajaa liikenteessä toisen - jalankulkijan, pyöräilijän, kenen vaan - päälle, ei saa paeta vaan selvittää vahinko.

Päivi Happosen blogi tärkeästä asiasta. 

Antti Hernesniemi Uuden ajan valssi / Antti Hernesniemi plays his piano ...

Esine kahden käden sormiotteessa / An object held with both hands' fingers / Piirros - Drawing A Hernesniemi

 

Vertaiskokemus: Me olemme samanlaisia, miksi riitelemme ? / We people, we are similar, so why are we quarreling ?

 

Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät - missä on humanistinen lääketiede ja psykiatria ?

 

Ohessa kirjoitukseni Suomen Kuvalehteen, n:oon 39/2020.  Biologinen lääketiede ja psykiatria jylläävät. Kyllä ne saavatkin edetä, mutta niiden rinnalle pitäisi tuoda yhä enemmän tuota ihmisen sairaus- ja muuhun kokemukseen pohjaavaa humanistista lääketiedettä ja humanistista psykiatriaa. Niillä olisi paljon annettavaa, mutta niihin ei keskitytä eikä siten niiden tutkimus etene siten kuin lääketieteen biologisten alojen fyyysis-kemiallinen tutkimus. 

Lääketieteellisiin tiedekuntiin valittavat opiskelijat ovat edelleen voittopuolisesti luonnontieteisiin suuntautuneita - siksi kun karsintakokeissa sellaisten aineiden osaamista korostetaan. Oman lääkärintyön kokemukseni ja omien ja läheisten sairauskokemuksieni pohjalta olen sitä mieltä, että sairastuneen ihmisen kokemuksen tunteminen, siihen samaistuminen ja vertaisuuden kautta sen ymmärtäminen edistävät lääkärin työn myönteistä vaikuttavuutta potilaaseen ja siten hänen, sairastuneen ihmisen, tervehtymistä.  

Kannattaa perehtyä alla olevan linkin kautta fil.maisteri Eve Raskun pro gradu -tutkimuksen tuloksiin. Se on hyväksytty Tampereen yliopistossa vuonna 2018. Hän on käynyt läpi yli 300 artikkelia Suomen Lääkärilehdestä vuosilta 2008 - 2014, joissa käsitellään masennuslääkkeiden käytön eri puolia. Hänen johtopäätöksensä tutkimuksessa on, että lehden noiden vuosien lääkärikirjoittajat pitävät masennuksen hoidossa masennusta potevan yksilön biologista taustaa tärkeämpänä kuin potevan yksilön ja hänen yhteisönsä elämänhistoriallista taustaa. Masennusta kokeneiden potilaiden mielipide heidän sairastumisensa syistä ja hoidosta voi olla eri kuin lääkäreiden. 

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/103823/1530092471_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jäsenkorjauksen lääketieteellistä tutkimusta Suomessa / Bonesetting research in Finland : Jäsenkorjaaja Olavi Mäkelä ja tutkija Antti Hernesniemi.

Kuva 1. Jäsenkorjauksen lääketieteellistä tutkimusta Keski-Pohjanmaalla : Jäsenkorjaaja Olavi Mäkelä (vas.) ja kansanlääkinnän tutkija Antti Hernesniemi keskustelemassa Olavin hoitomenetelmistä hänen kotonaan Ullavassa v. 1989. Video: Antti Hernesniemi.  // Photo 1. Medical research of bonesetting in Finland. DrMedSci, MA Antti Hernesniemi discusses with his collaborator, the prominent bonesetter in East-Bothnia, Finland, Mr. Olavi Mäkelä  (left) about the manoeuvres of Olavi in Ullava in 1989. Video and copyright : Dr. Antti Hernesniemi.

Kuva 2. Samasta videosta. Olavi esittelee kuinka hän tutkii ja hoitaa potilaan käsivarren, olkanivelen, hartian, yläselän ja niskan ongelmaa. Koepotilaana poikani Joonas.  /  Photo 2. From the same video. Mr Olavi presents his examination and treatment methods on a patient's arm, shoulder, upper back and neck. My son Joonas is a test person. - Copyright A. Hernesniemi. 2020.  

 

Jäsenkorjaaja Olavi Mäkelä hoitamassa potilasta v. 1987 Viisloppi-hoitolaitoksessa Keski-Pohjanmaalla.
Piirros: LT, FM Antti Hernesniemi. 

Jäsenkorjaaja Ina Känsälä (s. Nygren) esittää kuinka ranne kipeytyy (AH aineisto,1981) / Piirros: A H:mi 1996.

Suojamaskien läpikuultavuus olisi eduksi mm. sairaanhoidossa

 https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/savellyksia1/suojamaskien-lapikuultavuus-olisi-eduksi-mm-sairaanhoidossa/

Poem (Runoelma) , Pt. 1

Mitä tiedämme ilmastonmuutoksesta 2016

Ilmastonmuutos - The Big Ask lyhytelokuva